Näytän möröltä. Tyytyväiseltä möröltä! Savinaamio kuivuu naamassa, jäde odottaa pakkasessa eikä mitään tekemistä varattu loppuillalle. Aion unohtaa kaiken sotkun ja keskittyä itteeni. Ehkä jopa lakata kynnet. 

Huomenna ehtii sitten taas huolestua ja miettiä kaikkea liikaa. Aion hakea toista työtä, mutta päätin että kerron vaan rohkeesti pomolle ensin. Ei se voi mua tappaa… paitsi henkisesti? Shieet.
Oon kirjoittanut hakupaperit varmaan sata kertaa, mutta jokikinen kerta se tyssää ”suosittelijat” kohtaan. Tuntuu vaan väärältä lähettää a) tyhjänä b) pomon selän takana.

No, ehkä se ymmärtää. Tai sitten ei. Katsellaan. 

Nyt palaan mun savinaamion luo ja löhöön sohvalla ainaki klo kymmeneen asti! Hah! 

Mukavaa viikkendiä kaikille!
– Miu