Outoa, oon lähtenyt Tapiolasta yli 2 kuukautta sitten, mutta silti sitä muistelee melkein joka päivä. Huonot asiat unohtuu niin helposti, plääh. On vaan vähän ikävä sitä työporukkaa ja sitä menoa. Oli se loppupeleissä aika leikkikenttä koko mesta. Onneks on sentään tärkeimmät pysyny vielä mukana elämässä, ja toisiin on helppo ottaa yhteyttä jos sellanen fiilis tulee. Kai? 

Asiasta kukkaruukkuun; olin melkein vuoden päivät haaveillut yhdestä miehestä. No, asiat eteni hyvään malliin. Eipä enää. Miksi huono seksi pilaa miehen kuin miehen? Miehen kuumuus häviää 100% (toisaalta en oo nähnyt sitä sen jälkeen) ja tekee lähinnä mieli pahoitella/nauraa päin naamaa. Suuret puheet, pienet teot. Indeed. JA noin viikkoa ennen se sanoi ettei ehdi nyt tapailla, opiskelut vie kaiken ajan. Ja sit kuitenkin päädytään samaan sänkyyn. Mitä h*lvettiä?!

Ei, mut oikeesti. Harmittaa melkein. Okei, yks jos toinen asia häiritsi, mutta silti. Huonoa seksiä, perkele.

Toiseen kukkaruukkuun; oon nyt asunut elämäni ensimäiset 3-4 kuukautta kämppiksen kanssa. En oikein osaa sanoa mitä mieltä olisin. Kämppiksessä ei niinkään vikaa, kai. Kämppis on vaan niin täydellinen, tai ainakin täydellisyyttä hipova ihminen että itsestä jää aika huono ja saamaton fiilis. Monessa asiassa vaikuttaa siltä, kuin se olis se fiksumpi ja kokeneempi meistä, vaikkakin on mua monta vuotta nuorempi. Mut okei, toisissa asioissa sitten taas mä oon selkeesti se ”fiksumpi”. Eikä ikä nyt oikeestaan mitään merkkaa. Jotenkin vaan se toisen ihmisen hullu kunnianhimo on välillä aika lamaannuttava.

Ensi kevät näyttää periaatteessa mielekkäältä; on avoimen yliopiston kursseja, valmennuskurssia ja pääsykokeisiinlukua. Toisaalta vähän myös huolestuttaa, koska oon kuukauden työttömänä, joten pitäis säästää rahaa kasaan ja no, näillä palkoilla ei pahemmin säästellä. Lomautuksia siellä sun täällä, hohhoi. Ompahan tekemistä, eikä tarvii murehtia sinkkuutta. Ei oo aikaa. En oo vieläkään päättänyt haenko Turkuun vai Helsinkiin. Varmaan molempiin, mutta haluunko edes Helsinkiin? Eli eikö sitten olis fiksumpi laittaa Turku ykköseksi ja saada paremmat pisteet?

Välillä vaan mietin pakostakin et plää, millon tapaan jonkun kivan? On tullut yllättävän monta douchea lähiaikoina vastaan. Kuukauden sisällä oon mm. riidellyt kovaäänisesti Turussa, vehtaillut kaverin kanssa (prkl.), kokenut elämäni huonointa seksiä, lohduttanut kaveria kun sen eksä oli idiootti jne jne.
Työpaikkaromanssit on mulle niin vanha juttu jo. Kun vaihdoin tonne uuteen paikkaan, niin ihastuin about jokaiseen mieheen joka käveli siellä vastaan. No, yhdellä on lapsi, toinen asuu avovaimonsa kanssa ja on kai myös isä, kolmas on kuulemma lyönyt eksäänsä, neljäs on vaan tosi ylimielinen (tai ujo), viides on maailman komein mies jonka oon ikinä nähnyt. Ruskea tukka ja jäänsiniset silmät. Graah. Kuudes on jännä. En tiedä siitä vielä hirveesti. Mut en myöskään tiedä jaksanko taas jotain työpaikkasäätöä. Nimenomaan säätöä. Ja nimenomaan taas. 
Taidan olla laiska deittailija, kun bongaan vaan töistä kaikki miehet. Tai sitten se työpaikan horo. Hahah, no en ole. Toivottavasti.

Määh, pakko mennä nukkumaan. Vieläkin kipee olo, jatkunut tätä samaa flunssailua joku 13 päivää nyt, ei vaan ehdi kunnolla levätä. Paitsi ensi viikolla sitten, kun on taas lomautus. Hip hei.

– Miu