Aamen, olen puhunut!
Blogini ja minä olen joutunut nyt selkeästi silmätikuksi. Olen kyllä erityisherkkä ihminen, mutta osaan kyllä käsitellä asiat. Olen monet riidat selvittänyt ja tiedostan hyvin asioita. Olen myös alkanut oppimaan analysoimaan miesten käytöstä. Olen ihan fiksu nainen, vaikkei se ehkä tule ilmi postauksistani. Minulla on vain enemmän tunteet ja sydän mukana mies asioissa. Olen kuitenkin paljon ottanut opikseni ja se jos kännissä erehtyy kaipaamaan viereensä jonkun toisen ihmisen, koska tuntee itsensä yksinäiseksi. Onko se väärin? Onko se pois minulta tai siltä faktalta, että ”etsin” sitä jonka kanssa vanheta? Ei tietääkseni.
- Olen kuitenkin sinkku ja jos kaipaan joskus jonkun vierelleni, se sallittakoon minulle.
- Olen kuitenkin sinkku jos haluan vain panna, vaikka etsin sitä loppuelämän kumppania niin se sallittakoon minulle. Sekään ei tietääkseni estä etsimästä sitä elämänkumppania.
- Jos vähän sekoilen kännissä sinkkuna, se sallitakoon minulle (ja kyllä kaikki sekoilu on ollut kännissä, joten EN deittaile tällaisia miehiä tai hyppää helposti sänkyyn normisti – viimeksikin vasta 3 treffeillä menin ex-poikaystävän kanssa sänkyyn)
Enköhän muutenkin ole oppinut jo ettei pidä kännissä erehtyä miesten matkaan tai ottamaan yöksi, vaikka olo olisi kuinka yksinäinen. Kuten kirjoitin yhdessä vaiheessa onneksi juovani harvoin ja alkoholin vaikutuksen alaisena estot poistuu helpommin, eikä ajattele aina niin selkeästi sekä antaa palaa helpommin.
Se, että annoin kovaakin palautetta sille miehelle, joka häipyi törkeästi seksin jälkeen ei tee minusta huonoa ihmistä tai sekopäätä. Se tekee minusta vahvan naisen, joka uskaltaa sanoa suoraan miehille mitä ne ansaitsee. Jos kaikki naiset olisivat hiljaa ,niin eivät miehet koskaan oppisi mitään, vaan kohtelisivat meitä pelkkinä välineinä seksiin ja kotityöorjina. Se etten suostu pitämään suutani tai tässä tapauksessa näppistä hiljaisena ei tee minusta mielenvikaista.
Taitaa olla vain kateellisen puhetta, kun joku uskaltaa sanoa suoraan miehille mitä niiden pitää kuulla, eikä suostu nielemättä olemaan hiljaa. Joskus miehet vain ansaitsevat kovaakin palautetta ja ne ymmärtävät parhaiten suoraa puhetta. Tämäkin tuli todistettua yhdessä tapauksessa koska mies lopulta vastasi eräälle ystävälleni kun olin laittanut hänelle aika kovan viestin. Toki olisin voinut vähän ystävällisemmin kirjoittaa viestin sille tökerösti toimineelle miehelle, mutta siinä vaiheessa olin liian vihainen, joten vähän päästin höyryjä kovemmilla sanoilla, mikä on välillä ihan normaalia ja jopa terveettä. Katso vaikka tästä!
Minulla ei ole minkäänlaista pakkomieltä miehiin. Voin olla pitkäänkin ilman treffejä. En tiedä mistä tällainen olettamus on tullut. Olen ihan onnellinen yksinkin ja keskitynkin enemmän treenaamiseen kuin miehiin. Miksiköhän kirjoittamistahtini on välillä ollut hidasta – koska treenaan mieluiten kun käyn treffeillä. Totta kai en kiellä sitä ettenkö kaipaisi joskus miestä vierelleni, sitä rakastuneen tunnetta, kosketusta ja muuta mitä parisuhteeseen kuuluu. Minulla ei ole mikään kiire saada miestä kuitenkaan itselleni ja annan sen tapahtua omalla painollaa. En etsi miehiä mitenkään kuumeisesti tai ole jokaiselle matchilleni ehdottomassa treffejä.
Se, että stalkkaa suhteen loputtua vähän aikaa ex-poikaystävää ja katsoo minkä näköinen hänen uusi tyttöystävänsä on, on aika normaalia minun tilanteessani. Eiköhän suurin osa naisista käy jossain vaiheessa stalkkaamassa exäänsä ja katsomassa hänen uuden naisystävän kuvia. Ihminen on luonnostaa utelias ja varsinkin naiset. Itse ainakin myönnän ikävöineeni ex-poikaystävää suhteen loputtua ja olihan syyt suhteen loppuun suhteellisen omituiset. En kuitenkaan seuraa häntä enää koska olen prosessoinut jo eron, enkä kaipaa häntä enää.
Poistin nyt kommentit käytöstä kokonaan en vain jaksa sitä, että minua arvostellaan ja tehdään omia päätelmiään tekstieni perusteella. Lisäksi eri postauksistani on poimittu asioita ja yhdistetty ne, mikä ei vastaa todellisuutta. Sitten ihmiset eivät selkeästi osaa lukea huolella tekstejä ja poimivat sieltä mitä haluavat, eivätkä näe koko sisältöä tai sen tarkoitusta. Tekstini voidaan nähtävästi myös lukea sekä ymmärtää täysin väärin.
En kaipaa minkäännäköistä ammattiauttaajaa. Olen fiksu, itsenäinen ja herkkä nainen, mutta osaa tiedostaa kaiken ilman ammattiapua. Voisi melkeimpä kokemuksellani ja kyvylläni nähdä asiat niin kuin ovat ryhtyä itse terapeutiksi, mutta luultavimmin olisin hommaan liian tunteellinen. Tämä blogi ja ystävät ovat vain keino purkaa sydäntä ja mietteitä, eikä blogiani tarvitse lukea jos se ei miellytä – AAMEN, OLEN PUHUNUT!
P.S. Saatan palata bloggaamisen pariin kunhan minulla on jotain kirjoitettavaa. Nyt ei kauheasti enää kiinnosta kirjoittaa kolmatta osaa Miehiin ei voi luottaa sarjaani, koska poistin melkein kaikki postaukseni. Jos ihmettelette miksi, niin haluan aloittaa puhtaalta pöydältä ilman vanhojen tekstien painoarvoa.