Hyvät ja huonot puolet

Ei vain nykyisin ole oikein aikaa kirjoittaa. Miettinyt jopa jo blogin lopettamista, koska eipä ole oikein kirjoitettavaakaan. Töihin ja treeneihin menee arki ja viikonloppuisin vain ollut muuta.

Lähes kolme kuukautta jo tapaillut viime postauksen miestä. En vain enää tiedä haluanko jatkaa juttua.

Minusta tuntuu älyttömän hyvältä hänen seurassaan. Hän aina kehuu paljon minua, joka saa tuntemaan itseni erityiseksi. En vain ole erityisemmin ihastunut, saati rakastunut häneen.

Vaikeaksi asian tekee, että hänellä on kolmivuorotyö ja itse elän toimistoaikojen mukaan, joten ei aina nähdä kovin useasti ja parhaimmillaan ollut kahden viikon taukokin. Olen kyllä välillä tuntenut tykästymisen tunnetta, mutta en ole missään vaiheessa ikävöinyt häntä.

Seksi on välillä ihan hyvää ja no välillä taas ei oikein. Eikä hän ole kovin hyvä nuolemaankaan, saati tee sitä usein kuten exäni.

Hän tuntuu olevan vielä pihimpi kuin minä, eikä usein tarjoa mitään minulle, vaikka hän tienaa paremmin ja minä olen kestinnyt häntä aina kun yöpyy luonani.

Hänellä on välillä pitkät vapaat, jolloin olisi mahdollista nähdä viikollakin, mutta viime kerralla häntä ei tainnut kiinnostaa ja tiedän ettei hän tehnyt mitään ihmeellistä. Lisäksi aina hänellä on kiire yökyläilyn jälkeen mennä ruokkimaan kissat.

Nyt tuntui olevan viimeinen niitti, kun kerroin autossani syttyneestä merkkivalosta ja isäni ehdottaneen öljyn ja jäähdytysneen lisäämistä. En ole koskaan omistanut omaa autoa tai tehnyt mitään autoon liittyviä juttuja. Mietin lisäävätkö mukamas öljyä bensa-asemalla, johon tämä mies vain ehdotti pikahuollossa käyttämissä, mikä maksaisi. Ärsyttää ettei hän viitsinyt edes tarjoutumaan auttamaa noiden laittamisessa ja ihan varmasti tämä mies olisi osannut hoitaa asian.

Eli seuraavalla kerralla taitaa olla aika laittaa viestiä ettei ehkä kannata enää nähdä.