Vankilakundi ja sähköä ilmassa tai sen puute

Työt on verottanut ihan hirveästi eikä aika enää tunnu riittävän kirjoittamaan, joten bloggauksia valitettavasti tulee harvemmin, mutta yritän edes kerran-pari kertaa kuussa kertoa vähän mieskuulumisia. 

Tapasin yhden miehen kaksi kertaa. Hän oli ihan kivan näköinen ja tarjosi ruoat minulle molemmilla keroilla. Hän laittoi minulle ihania viestejä ja sitten joutui vankilaan vähäksi aikaa. Pääsin tästä yli, eikä tuo linnassa istuminen olisi painanut minua, mutten tuntenut vain sellaista sähköä hänen seurassaan. Olin hänen häkkireissun aikana ehtinyt miettimään asioita ja tulin siihen tulokseen, että kaikkien miesten kohdilla oli viimeistään tullut toisilla treffeillä tunne halusta edes suudella toista. Eihän sitä tunnetta voi väkisin pakottaa, vaikka toisen seurassa olisi mukavaa, joten kerroin tämän hänelle vapauduttuaan kun tiedusteli jos oltaisiin voitu nähdä taas. 

Erään miehen kanssa tuli se tunne heti. Mies antoi minun olettaa enemmän ja pieneksi pettymykseni hän ei halunnutkaan nähdä, vaikka antoi ymmärtää toisin. Olen jo niin kyyninen ja menettänyt kaiken uskoni ettei tämä sinänsä tullut yllätyksenä. En vain voi enää uskoa mihinkään ennen kuin mies todistaa toisin. Onneksihan en mene enää lankaan ja suostu sänkyyn muutamilla ekoilla treffeillä. Haluan nähdä, että toinen on kiinnostunut minusta, eikä saamaan minua vain sänkyyn. 

Ollut pari muuta treffiä kanssa, yhden kanssa meni jopa toisille treffeille. Kummatkin erittäin komeita, muttei vain ollut sitä tiettyä tunnetta. 

 

Suhteet Oma elämä Rakkaus