Ahdistus

Tavallaan armoton, sieluton, -ton -ton -ton. Ilman mitään. Jäinen ja etäinen.

Toisaalta herkkä, lämmin ja suloinen.

Joskus kupliva, kevyt, onnellinen. Täynnä pelkkiä superlatiiveja.

Usein eksyksissä. Ilman omaa huonetta, kotia tai edes komeroa. Paikkaa, jossa voisi näyttää erilaisuutensa. Ainutkertaisuutensa.

Monta puolta yksi ihminen. Mahtuuko ne koskaan samaan ruumiiseen?

Sunnuntaisin vuodan yli. Yritän estää omia käsiäni kuristamasta kaulaani.

Koko viikon ahdistus ja vainoharhaisuus purkautuu viikon viimeiseen päivään.

Ihanin ja kauhein hetki. 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *