Ahdistus

Tavallaan armoton, sieluton, -ton -ton -ton. Ilman mitään. Jäinen ja etäinen.

Toisaalta herkkä, lämmin ja suloinen.

Joskus kupliva, kevyt, onnellinen. Täynnä pelkkiä superlatiiveja.

Usein eksyksissä. Ilman omaa huonetta, kotia tai edes komeroa. Paikkaa, jossa voisi näyttää erilaisuutensa. Ainutkertaisuutensa.

Monta puolta yksi ihminen. Mahtuuko ne koskaan samaan ruumiiseen?

Sunnuntaisin vuodan yli. Yritän estää omia käsiäni kuristamasta kaulaani.

Koko viikon ahdistus ja vainoharhaisuus purkautuu viikon viimeiseen päivään.

Ihanin ja kauhein hetki.