Oodi croissantille

Talven tekemä comeback on herättänyt minussa lievää surumielisyyttä. Kyllähän sen nyt saattoi arvata, ettei se kevät sieltä noin vain tule, mutta optimisti sisälläni pettyi kumminkin pahemman kerran.

Lohdutukseksi ostin croissantteja, jotka on meikätytön suurinta herkkua. Jos kahvilassa on mahdollisuus valita croissant kaffen kaveriksi, valitsen sen lähestulkoon aina. Salaa haaveilen myös elämästä, jossa aloittaisin jokaisen aamuni voisarvella ja maitokahvilla. Tai Ranskan matkasta, jolla ei (tietenkään) muunlaista aamupalaa syötäisi.

Kyllä on ihmisellä hyvä olla tällaisia pieniä arjen pelastajia. Että merci vaan sille tyypille, joka voisarven keksi!