Mamma on rakas, ehkä liiankin rakas
Pohjosmaalaisten puheissa italialaisia ja muita eteläisen Euroopan asukkeja kutsutaan usein mammanpojiksi. Meistä on ihan hullua, että joku haluaa asua yli 20-vuotiaana omien vanhempiensa luona. Suomessa kun on ihan normaalia lähteä täysi-ikäisenä opiskelemaan toiselle puolelle maata ja käydä sen jälkeen kotona pari kertaa vuodessa. Täällä annetaan ylioppilaille lahjaksi pyyhkeitä ja astioita, kuin merkiksi siitä, että nyt on aika lähteä pesästä.
Italiassa on ihan normaalia asua kotona vielä kolmekymppisenäkin. Suurin syy tähän lienee se, että Italiassa valtio ei tue kenenkään opiskeluja, työttömyyttä, eikä oikeastaan mitään muutakaan. Palkat ovat usein vain kolminumeroisia, vaikka kulut olisivatkin nelinumeroisia. Roomassa asuessani minä esimerkiksi työskentelin tarjoilijana ja sain palkkani, 30 euroa +tipit, joka ilta työvuoron päätteeksi käteisellä.
He, jotka päättävät opiskella itselleen ammatin, joutuvat elämään vanhempiensa siivellä koko opiskeluajan ja todennäköisesti sen jälkeenkin, vastavalmistuneet opiskelijatkin kun joutuvat tekemään töitä täyspäiväisesti muutaman sadan euron palkalla. Tiedän esimerkiksi yhden kauppakorkeakoulusta valmistuneen nuorukaisen, joka valmistui pari vuotta sitten huippuarvosanoin ja joka asuu nyt 32-vuotiaana tyttöystävänsä kanssa vanhempiensa alakerrassa, koska tienaa ensimmäisiä työskentelyvuosinaan vain 400 euroa kuukaudessa. Suomessa tienaa enemmän, jos vain viitsii laittaa pari rastia lappuun: työtön, työtön, työtön.
Vaikka suurin osa mammanpojista (ja -tytöistä) haluaisikin ehkä asua itsenäisesti, Italiassa on paljon myös niitä, jotka eivät vain halua. Perhe on niin tärkeä osa elämää, ettei sitä noin vain hylätä. Kun muutin heti lukion jälkeen mieheni luokse Roomaan, kaikki ihmettelivät, miksi olin halunnut lähteä pois mammani helmoista. Minua katsottiin säälivästi ja kysyttiin, eikö minulla ole äitiä ikävä. Luultiin, että olin halunnut lähteä kotoa jonkin välirikon takia. Tämä kertoo siitä, ettei mammaa hylätä noin vain. Ei ainakaan itsenäisemmän elämän toivossa. Nekin, jotka muuttavat toiseen kaupunkiin opiskelemaan, palaavat lähes joka viikonloppu kotiin.
Miehelläni on ystävä, joka vieläkin 40-vuotiaana asuu omien vanhempiensa luona KAKSIOSSA. Hän tienaa tuhansia euroja kuussa ja pystyisi aivan hyvin ostamaan itselleen asunnon. Mutta ei. Hän haluaa olla mamman lähellä. Edes tyttöystävät eivät ole saaneet häntä hylkäämään mammaa, mikä lieneekin syynä siihen, miksi hänen seurustelusuhteensa ovat aina jonkin ajan kuluttua päättyneet.
Välillä mietin, miksi tämä on Italiassa niin yleistä? Miksi mammantyttöjä on siellä vähemmän kuin mammanpoikia? Ovatko italialaiset pikkupojat läpikäyneet oidipaalivaihetta lainkaan? Ehkä italialaiset mammat, kotiäitejä kun monet ovat, keskittyvät hellittelemään poikiaan miesten ollessa töissä?
Tämän piirteen tunnistan ainakin anopissani. Hän on todella kiintynyt poikiinsa ja kokee selvästi minut jonkinlaisena ”uhkana”. Kun hänen nuorin poikansa päätti viisi vuotta sitten muuttaa Suomeen, hän ajatteli, että se oli minun syytäni. Minä varastin hänen pienen poikansa. Tilannetta ei helpottanut se, että mieheni hylkäsi äitinsä juuri tämän syntymäpäivänä…
Minun mieheni on onneksi melko itsenäinen, vaikka onkin tottunut siihen, että mamma on tehnyt kotona kaiken. Välillä huomaan hänessä mammanpojan piirteitä, kun meitä odottaa kotona epäjärjestys ja kun hänellä ei ole kaapissa puhtaita boksereita. Minä olen alusta asti antanut hänen ymmärtää, että minun mielestäni myös miehet voivat ihan hyvin tehdä kotitöitä (toisin sanoen, miestenkin pitää tehdä niitä). Tätä ei miehen perheessä ymmärretä yhtään. Toisinaan he luulevat, että minä kidutan heidän poikaansa. Se raukka kun joutuu joskus ripustamaan pyykkejä.
Meitä suomalais-italialaisia pariskuntia on paljon, ja mielestäni onkin aika huvittavaa, kuinka me huippuitsenäiset skandinaavit rakastummekaan mammanpoikiin? Ehkä mammanpoikuus on sittenkin seksikkäämpää kuin suomalainen jurous.
Jos aihe kiinnostaa, kannattaa katsoa tämä:
http://www.cbsnews.com/video/watch/?id=7365109n
Kuva: http://s3.hubimg.com/u/265170_f248.jpg