Täällä ollaan ”taas”, pitkästä aikaa! 
On ollut äärettömän rankka syksy. Jo sen ajatteleminen uuvuttaa, joten en ala tässä sitä sen tarkemmin puimaan. Tämän blogin kannalta oleellista on se, että en löytänyt loppusyksystä enää aikaa ja jaksamista oman hyvinvointini ylläpitoon. Oli niin paljon kaikkea kuormittavaa niin opiskelussa kuin henk.koht. elämässä, että liikunta vain jäi. Syöminenkin vähän repsahti. Olin ihan varma, että taas lihoisin. Että palaisin alkupisteeseen. Että historia toistaa itseään…
Mutta niin ei onneksi käynyt!

Kesän laihdutusprojektin aikana opitut uudet syömistottumukset pysyivät suurinpiirtein hanskassa, vaikka välissä tulikin herkuteltua, ja syötyä vähän huonomminkin. Vaativa työharjoittelu piti liikkeellä; arkipäivinä ei ehtinyt juurikaan istumaan. Niinpä kiloja ei tullut lisää, ja nyt joulun jälkeen vaaka näytti tänä aamuna 63,4 kg. Huh.

Nyt joululoman aikana hartioilta on valunut se kaikki syksyn painolasti vähitellen pois. On hullua, miten sen tuntee ihan fyysisestikin, kun stressi hellittää. Joka aamu on aina hieman helpompi ja kevyempi, hartiat vähän vähemmän jumissa ja pää selkeämpi. Ja liikkumista, sitä on tullut oikeasti ikävä. 

Sain joululahjaksi 8 kg:n kahvakuulan, tänään testasin sitä kunnolla ensimmäistä kertaa. Vielä meni paljon aikaa siihen, että mietin tarkkaan miten liikkeet teen, enkä sitten tietenkään saanut ihan parhaita tehoja irti siitä treenistä. Mutta hiki tuli silti! Ja kunhan me tästä sen mötikän kanssa tullaan tutuiksi, niin veikkaan et meistä tulee aika hyvät kaverit! Muutamaan testaamaani liikkeeseen se 8 kg oli liian painava, joten täytyy käydä ostaan yksi kevyempi kuula, että voi treenailla monipuolisesti. 

Suunnitelmissa on myös osallistua puolimaratonille toukokuun loppupuolella! Viime syyskuussahan juoksin varttimaratonin vähän reiluun tuntiin (n. 1:08 oli aika) ja nyt kiinnostaisi sitten seuraava haaste. Minulla on paljon kavereita osallistumassa samaan juoksutapahtumaan, joten tsemppaajia ja vertaistukea ainakin löytyy 🙂

Nyt otan tavoitteeksi päivittää blogia vähintään sen muutaman kerran kuukaudessa. Tekee itsellekin hyvää aina vähän jäsentää kirjoitettuun muotoon näitä asioita. Innostuin tänään myös kuvaamaan päivän aikana syömiäni ruokia. Olisipa hauska, jos saisin vaikka yhden viikon ajan edes aikaiseksi otettua kuvat kaikesta syömästäni. Se konkretisoi niin hyvin sen, että mikä on hyvin ja missä on parantamisen varaa. Tässä tämän päivän syömiset: 

 Mukavaa loppuvuotta kaikille, muutama päivä vielä tässä jäljellä! 

Nehän voi käyttää vaikka sen suunnitteluun, kuinka teet ensi vuodesta hyvän itsellesi. Minulla taitaa ainakin ilta kulua aika tehokkaasti tietokoneella etsien erilaisia juoksuohjelmia ja aiheeseen liittyviä blogeja. Jos jollakin on vinkkejä niihin, tai kahvakuulatreeneihin, niin antaa tulla! 🙂 

-Manna