To feel better than I did yesterday

Tänään olen pohtinut tavoitteitani tarkemmin.

Selkeimpänä minulla on nyt ruokavalioon liittyvät tavoitteet. Tiedän, ja olen tiennyt jo pitkään, miten minun tulisi syödä jotta voisin paremmin. Jostain syystä olen kuitenkin syönyt väärin. Oli syy sitten mikä tahansa – laiskuus, välinpitämättömyys, herkkuhimo – en ole jaksanut ylläpitää terveellistä ruokavaliota ikinä kovinkaan pitkään. 

Minulle ei sovi se, että kiellän itseltäni kaiken. Liian tiukka ruokavalio tekee elämästä turhan hankalaa ja turhautumisfiiliksissä sitten repsahdan. Tavoitteenani on sellaisen ruokavalion löytäminen, joka on minulle hyväksi ja kestää läpi elämän. Ei siis mikään laihdutuskuuri.

Tässä päätökseni ruokavalion suhteen:
Ruokavalioni ei sisällä ollenkaan vehnää tai sokeria.
Ateriarytmini tulee olla selkeä ja se sisältää aamiaisen, lounaan, välipalan, päivällisen ja iltapalan.
Juon paljon vettä (2-3 litraa päivässä). 
Jätän huonot hiilarit mahdollisimman vähälle.
Herkut ovat sallittuja, mutta niiden suhteen tulee käyttää tarkkaa harkintaa määrän ja laadun suhteen. Nyt tämän projektin alkuvaiheessa herkkujen minimoiminen ruokavaliosta on erittäin oleellista, jotta herkuttelu- ja naposteluhimosta pääsisi eroon.

Tällä linjalla pysyn ja poikkeukset sallitaan vain force majeure -tilanteissa. Mitä nämä tilanteet sitten ovat, sen aika näyttää. Toivottavasti niitä ei tule.

Tänään oli opiskelukaverini luona herkkuja pöydän täydeltä tarjolla; suklaata, kasvispiirakkaa, keksiä… Mutta join vain kahvin ja söin viinirypäleitä. Ensimmäinen konkreettinen onnistuminen herkkujen välttelyn saralta! 😀

Nyt pitäisi vähän selkiyttää liikunnallisia tavoitteita tarkemmaksi. Ensi postauksessa sitten toivottavasti niistä.

IMG_1437.JPG– Manna – 

Hyvinvointi Liikunta Terveys

Hei maailma!

 

Tästä se lähtee.

Kerron ihan ensimmäiseksi itsestäni.

Kolmeakymppiä lähestyvä opiskelijaäiti pohojosesta (ei hirveen sieltä, mutta aika). 
Helposti innostuva, mutta yhtä helposti myös innostuksen menettävä.
Liikuntaharrastus säännöllisen epäsäännöllistä. Enemmän tuota jälkimmäistä.
165 cm pituutta ja painoa sen verran, että painoindeksin ylipainoraja ylittyy. Kuukausi sitten punnittu viimeksi, silloin puntari näytti n. 70 kg. 
Omistaa mahakompleksin. Käyttää tämän takia usein liian löysiä vaatteita, jotka saavat näyttämään isommalta kuin oikeasti on. 
Hankala olla.
Tarttis tehdä jotain.
 

 

Suurin ongelmani on maha. Se on turvoksissa todella usein. Eikä mitenkään vähän, vaan se pinkeytyy usein tiukaksi palloksi, ja saa minut näyttämään siltä, kuin olisin ainakin 7. kuulla raskaana. Se on ahdistavaa. Keliakiat sun muut on pois kuvioista; ne on tutkittu. Mitään varsinaista vikaa ei ole koskaan löydetty, ja ruokavalio on varmasti ainoa ratkaisu ongelmaan. Olen huomannut, että vehnä ja sokeri pahentavat turvotusta. Silloin kun mahaani ei turvota, on se aikas löllö. Tähän siis ruokavalion muutoksen lisäksi tarvitaan liikuntaa. Treeniä, treeniä, vatsalihastreeniä!

Minulla on haave timmimmästä vartalosta. En haaveile varsinaisesti laihuudesta, vaan siitä, että näyttäisin vahvalta ja terveeltä. Että vaateostoksilla ei tarvitsisi miettiä maha-asioita. Ettei käsivarsiläskit hyllyis noppaa heittäessä tai jogurttipurkkia ravistaessa. Että jaksaisin ja mulla olis hyvä olo. 

Sitä varten on nyt tämä blogi. Täytyy yön yli vähän miettiä, että millä keinoin lähden liikkeelle haaveideni toteuttamisessa. Haasteensa asettaa vielä kesän loppuun kestävä kotiäitiys (syksyllä muksu menee hoitoon) yhdistettynä opiskeluun (joka se kestää toivottavasti enää ensi kevään loppuun asti). Gradu pitäis saada kesän aikana tehtyä hyvälle mallille. Hommaa on siis. Mut mikään ei oo mahdotonta, tiiän sen itteki. Ja hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Mutta nyt pää tyynyyn, huomenna on tarkempien suunnitelmien aika. 

 

 

– Manna – 

 

Suhteet Oma elämä Liikunta