kirjoja

En oo mikään kirjojen lukia. Oon elämäni aikana lukenut pari kirjaa alusta loppuun. Silloinkin oli pakko. Koulussa piti tehdä esitelmä lukemastaan kirjasta, enkä löytänyt netistä tarpeeksi tietoa kyseisestä kirjasta, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi se että luen kirjan. Joka oli itseasiassa melko mielenkiintoinen, Jennifer Weiner Lainakengissä. Toisen kirjan taisin kylläkin lukea ihan omasta tahosta, Anna-Leena Härkönen Akvaariorakkautta. 
Nyt olen nykyaikaistunut ja opetellut käyttämään äänikirjoja. Olenkin jo kaksi kirjaa kuunnellet, Veitola ja bikinirajatapaus ja muita sinkkuelämän iloja. Ja ihan lemppariksi nousi Henriikka Rönkkösen bikinirajatapaus. Välillä tuntui kun olisi lukenut omia päiväkirjamerkintöjä. Juuri semmoista säätöä miesten välillä, noloja kommelluksia ja itkua. Veitolakin oli mielenkiinoinen. Päädyin kirjaan koska olen aina pitänyt itse Mariasta jotenkin erityisen paljon, joten en epäröinyt kuunnella kirjaa. Arvostus vain nousi Mariaa kohtaan, ja itseään! Mikä oli yllätys mulle. 
Parhaiten osasin keskittyä kirjojen kuunteluun lenkillä ollessa, sitä vain lumoutui kuulemaansa.  

Se siitä kirja höpinästä.
Huomenna taas arki koittaa. Piti käydä tänään lenkillä, että saan ajatukset nollattua. No, onnistuin. Miten rakastanki tuolla metässä juoksemista, oikiasti! Se on niin terapeuttista. Kilometrejä kertyi reilu 11km. Oon ihan sairaan tyytyväinen. Nyt voi uuden viikon aloittaa taas hyvin mielin. Eikä edes ahdista että viikonlopun aikana tuli vedettyä Jonin kanssa karkkia ja sipsiä kaksin käsin, krhmm.

Lähes yhtä ihanaa viikon vaihdetta kaikille, xoxo!