maanantai

Huomenta!

Aamulla 7:00
”äiti, äiti, äiti, äiti, äiti, äiti, äiti….” Siristin vähän silmiä ja naamani edessä seisoi poikani. Suuret ruskiat silmät tapitti, ja pian hymy valtasi koko kasvot. Vitsit kui palio rakastan tota tyyppiä.

Jäin sänkyyn vielä hetkeksi makaan, selamaan somen tietenkin.
Pian nousinkin kahvin keittoon ja pojalle aamupalaa. Sitten istahin ja avasin koneen. Ja viimeinkin toteutin sen mitä oon jo pitkään aikonut tehdä, uudestaan. Nimittäin blogin kirjoittaminen. Ja tässä sit nyt ollaan. 
Kerkesin kuitenkin pojalle laittaa kylpyveen ja pestä hänet, laittaa kasvonaamion itelleni, ja juua pari kuppia kahvia.
Tänään olis tarkotus mennä ulos leikkimään, jos vaan sää sallii. En oo nyt hetkeen ulkona juurikaan pojan kanssa ollu, ollaan vähä välilä sairaana oltu. Mutta nyt alkais näyttää että aletaan olla elävien kirjoilla. 
Muitapa suunitelmia tälle päivälle ei taidakkaan olla.

Nyt alkaa sen verran tää naamio kiritää kasvoja että pakko mennä pesemään pois, ja syyä itekki aamupala.