Taikahousut

Raskaana olossa on se hyvä puoli, ettei tarvitse huolehtia siitä, näkyykö vatsamakkarat tai vyöryykö housunkauluksen yli isokin pullataikina. Usean kuukauden ajan vatsa on takuuvarmasti kiinteä ja äärimmilleen pinkeä pallo, jota ei auta piilottaa tai häivyttää millään. Todellisuus iskee synnytyksen jälkeen. Pinkeän pallon tilalle on ilmestynyt leivontakulhollinen ylimääräistä nahkaa. Peilikuva saa välillä epäilemään, tuliko sieltä sittenkään synnytyssalissa kaikki ulos, mikä pitikin… Ne kivat trikoomekot, jotka raskauden aikana kauniisti korostivat pyöreää vatsaa, verhoavat nyt hieman muodotonta massaa, joka heiluu ja hyllyy joka askeleella holtittomasti.

Jotta saisin kesän suosikkimekkoni jälleen käyttöön, piti avuksi keksiä hieman mummokalsareita järeämpiä keinoja..

Tatta – da – daa!

Uusi suosikkiasusteeni löytyi Sokoksen alusvaateosastolta. Ostopäätöstäni vauhditti imetysliivilehtisestä lukemani mainospuhe siitä, kuinka jonkinlaisten tukihousujen (tai tukivyön) pitäminen nopeuttaa vatsaa palautumaan ennalleen synnytyksen jälkeen (allekirjoittaneella kuvanottohetkellä synnytyksestä on aikaa 10 päivää). Tiedän, ettei kaikkia mainosmiesten lupauksia kannatta uskoa, mutta tähän väitteesseen niin kovasti haluaisin uskoa. Luvassa olisi siis tuplahyöty; peilikuva näyttää heti vähän timmimmältä ja ongelma-alue muuttuu koko ajan oikeasti kiinteämmäksi.

Kunhan ensin selviää siitä hikisestä ja voimia vaativasta koitoksesta, että vetää nämä housut päälleen ekaa kertaa (tokalla kerralla ovat jo vähän joustavammat), niin lopputulos palkitsee puurtamisen.

Sivuprofiili ennen…                                                                                           … ja jälkeen taikahousujen.

Slurp vaan, mahan kohdalla sijaitseva pomppulinna tasoittuu kuin taikaiskusta. Häveliäisyyssyistä itse esiteltävä vaate on piilotettu parhausmekon sisään, nämä pöksyt eivät nimittäin päällä ollessaan taida olla Lily-kelpoista materiaalia… Vaikutus etuprofiiliin oli myös muhkuroita tasoittava, joskin hieman hillitympi kuin sivuprofiilissa.

Lähdin kokeiluun hieman epäillen, mutta olin jo ensimmäisellä käyttökerralla sekä positiivisesti yllättynyt, että vakuuttunut tuotteen toimivuudesta ja mukavuudesta. Aiemman käsitykseni muotoilevista alusvaatteista pystyi tiivistämään sanoihin: epämukavat ja puristavat vaatekappaleet, jotka vain siirtävät ylitsepursavat kohdasta A paikkaan B.

Tässä tiivistetysti vielä tähänastisten käyttökokemusten plussat ja miinukset.

Tykkään:

+ Toisin kuin odotin, housut eivät purista tai ahdista, vaan tukevat miellyttävästi. Olo tuntuu kiinteämmältä. Erinomaista itsepetosta. Kävellessä mikään ei liiku ylös alas tai edestakaisin ja se jos mikä tuntuu hyvälle ja buustaa minäkuvaa.

+ Vyötärönauha ei tee uutta makkaraa kuten sukkahousuissa. Reilusti korkea vyötärö pysyy paikallaan ja häivyttää myös rintsikoiden selkään tekemän vekin.

+ Lycrainen materiaali tuntuu viielältä iholla helteelläkin ja imaisee ainakin osan kosteudesta ja näin vähentää (tai ainakin hidastaa) hikiläikkien ilmaantumista kriittisiin paikkoihin.

+ Housujen käyttö ei estä herkuttelua. Joustovara on testattu Kuopion parhaalla pizzalla (kaikki meni).

++ Ekstraplussaa pienistä, ah-niin-tarpeellisista, lahkeista. Nyt ei tarvitse edes erillisiä reidenerottimia!

Paljon hyvää, mutta jotain kehitettävääkin:

– Isot saumat edessä ja takana paistavat läpi varsinkin vartalonmyötäisestä, yksivärisestä kankaasta. Eikö niitä olisi voinut sijoittaa sivuille? (Tämä on kyllä aika pieni miinus.)

– Jos sattuu olemaan vähän reitevämpi tapaus (kröhm), saattavat housujen lahkeet olla hieman turhan kireät. Mutta sekään ei haittaa, jos mekossa on leveä helma.

 

Bloggaaja ei saa tästä postauksesta minkäänlaista korvausta. Tarvetta vastaavanlaisten tuotteiden testaukseen sen sijaan olisi vähän liikaakin… ;)