Oli aivan kihelmöivän jännä aamu tänään. Heräänkö ajoissa? Ehdinkö bussiin? Pääsenkö töissä ovesta sisälle? Toimiiko avain? Miten uusi kahvimasiina toimii? Keitä nää tyypit on täällä mun meiliboksissa? Vuoden kotona nyhjäämisen jälkeen oli kyllä kiva jutella koko päivä aikuisten kanssa, syödä toisen ihmisen laittamaa ruokaa, jättää tiskit toiselle ihmiselle lounaan jälkeen, juoda kahvit rauhassa ja ennen kaikkea olla taas töissä. Ja ennenkaikkea se oli tosi hauskaa, kun töistä oli ihan kiire kotiin halailemaan pikkuihmisiä. Ei sitä yleensä ole ollut työpäivän lopussa kiire kun ulos ovesta, sitten ei niin väliä mitä tekee. Työpäivien pariin palasin Prismamekossa, joka on mukava ja jämäkkä.

mekko – Prisma, kengät – Pier One

Se vähän pötkistää vartaloa, mutta se olkoot kivalle mekolle täysin sallittua. Ihan vaan koska mekossa on taskut. Korkkarit ovat ihan vaan kuvausrekvisiittaa, koska ärsytti kun näytän ihan jalattomalta joka kuvassa. Kengät kyllä hankin ihan työkäyttöön, mutta en näin ekana päivänä vielä uskaltanut laittaa (ja pohjalliset pitäisi hankkia muutenkin ensin), oli muutenkin niin jännä päivä tämä. Asiakastapaamisissa on monesti itsellä paljon itsevarmempi olo kun on korkkarit, joten itseluottamuskorot olivat sellanen ns. pakollinen hankinta. Kenkien jälkeen hankintalistalla on uskottava läppärilaukku. Robottikuvalla varustettu läppärilaukku käy monesti, mutta joskus kaipaa sellaista tylsää ja aikuista ja mustaa laukkua. 

Oon niin keski-ikäinen etten kohta kestä. Ostoslistalla: tylsä läppärilaukku.

lisää juttuja osoitteessa www.sanumaria.com