Lähdöstä

Lähtöön olisi nyt jäljellä enää tämä viikko. Ei tästä kerrasta tee sen ihmeellisempää oikeestaan mikään kuin mistään aikaisemmastakaan. Nyt ajattelin kuitenkin, että minulla saattaisi olla aikaa Münchenissä kertoa kuulumisia!

Eli matka jatkuu kahden Turku-kuukauden jälkeen Bayeriin, takaisin Saksaan! Pitkään virheellisesti luulin, että mun rakkaus on Ranskassa. Kyllä siellä on ihana hostperhe (ketä en oo liian pitkään päässyt moikaamaan… vinkkejä München-Lyon matkalle otetaan vastaan – reitit, kulkuvälineet yms?) On ihana palata takaisin Müncheniin ja Ottobrunniin. Saksan kielessä on vaan jotain niin ihanaa. Ja sitä kun voisi aina oppia lisää!

Lähdöstä on vähän sekavat fiilikset. Oon jo pitkään alkanut mieltämään Suomen niin vahvasti mun kodiksi. Teini-Ellan mielestä Suomi oli niin ikävä paikka ja ainoastaan ulkomailla oli sitä oikeaa elämää. (Teini-Ellan seikkailuja voi lukea: http://ellaranskassa.blogspot.fi/   Jos Wilma tai Sara satutte lukemaan, niin kannattaa käydä tsekkaamassa omat esiintymisenne sieltä!) Enkä mä nyt lähde koko loppuelämäksi. Saksassa ei periaatteessa ole vielä omaa kotia, asun tuttujen luona. Se on tällä hetkellä hyvä ja turvallinen vaihtoehto. Katsotaan nyt kuka voittaa – minä vai Münchenin asuntomarkkinat. Ja sitten olen kuitenkin ihan täpinöissä uudesta työstä ja uusista kuvioista. Kaverit on muutenkin ympäri maita ja mantuja ja rakkaat Turussa, Helsingissä ja Hyvinkäällä näkevät minua ennen kuin edes huomaavatkaan!

Ei muuta vielä tällä erää. Loppuun biisi, jota lauloimme saksalaisessa koulussa (jos oikein muistan) ja se sopii tähän tilanteeseen mielestäni erittäin hyvin.

– Ella