Arki on rullailut pikkuhiljaa eteenpäin täällä! Koko maailma sekoaa, Suomi lakkoilee ja kaikkialla loppuu tila pakolaisille. Itse olen rakastunut Miaan, kotini kissaan. Ihmeen huomionkipeä kun hyppää syliin heti kun istun alas. En valita, sisäinen crazy cat lady on vaan onnellinen.

Viime viikolla olin päivät töissä, kiertelin kaupungilla, näin yhtä Disneykaveria. Löysin myös täydellisen Dirndelin Oktoberfesteille, mutta en raaskinut sijoittaa 130 euroa siihen yhden ”juhlan” takia. Kovasti ystävällinen myyjä yritti selittää, että senhän saa myytyä. Taidetaan mennä vanhalla… Torstaina kävin ”Suomalaiset Münchenissä” ryhmän tapaamassa muita Bayeriin eksyneitä suomalaisia. Hauskaa, kuinka suomalaiset tunnisti jo kaukaa 🙂 Perjantaina äiti ja iskä tulivat kylään ja lähtivät tänään. Viikonlopun sää oli kesäinen ja pystyimme nauttimaan siitä ja Saksan ihanista maisemista. Seuraavissa kirjoituksissa lisää retkistämme.

Äitin ja iskän kanssa on täällä niin nostalgista, kun he osaavat kertoa asioita, joita itse on saksanvuodestamme unohtanut.

Fiilikset heittää yhä välillä kuperkeikkaa ja välillä aika menee todella hitaasti välillä ihan hurjaa vauhtia. Tästä tää uusi viikko lähtee taas käyntiin!

Tässä kuva meiän toimiston ikkunasta. Tykkään tästä.