Monoblogi

Sota ei kysy, haluatko

Liikaa pahaenteisiä merkkejä. Minä en lukeudu niihin, jotka ajattelevat että ”ei voi osua omalle kohdalle”. Kaiken julkisuudessa olevan viestinnän alta olen sukeltanut syvemmälle maatamme uhkaavaa tilannetta kohtaan, jo pitemmän aikaa. Olen yrittänyt lukea sen mitä ei suoraan kirjoiteta. Pienet lipsahdukset puolustusvoimien edustajilta, pienet pistävät savut venäjän suurlähetystön lähettyviltä, Suursaaressa lisääntynyttä toimintaa… Ei vaikuta hyvältä. Aavistan […]

No Go pain – nuorilla on oltava oikeus valita

No Go pain – nuorilla on oltava oikeus valita

Katsoin taannoin elokuvan nuoruusajan idolistani Kurt Cobainista. Leffa oli tehty yhtä sekavalla ulosannilla kun hänen pään sisältönsä kuvittelisi olleen. Ylivilkas lapsi, jonka energiaan ei oikeastaan kukaan pystynyt vastaamaan. Tähän lisättynä valtava hyväksymisen ja rakkauden kaipuu niin liian lyhyeksi jäänyt elämä oli käsikirjoitettu. Hän halusi tehdä musiikkia, luoda, tulla kuulluksi. Mutta samaan aikaan hän karttoi kuuluisuutta. […]

Olipa kerran liian paljon kaikkea

Olipa kerran liian paljon kaikkea

Kuinka paljon tunnetta ja asiaa voi ihmisen pään sisään mahtua samaan aikaan? Tässä ajatusmyrskyssä ajattelin kuinka mieheni minua kelkkoisi jo hoitolaitokseen jos hänelle aina alkaisin avautumaan mitä kaikkea samaan aikaan mietinkään. – Maalattaisiinko olohuoneen seinä mulperilla vai annetaanko sen olla väritön valkoinen? – Uudessa air fryerissä pitäisi kokeilla kaikenlaisia raaka-aineita ja kyllä mielellään heti tänään, […]