RENNOMPAA JOULUA!

Jouluvalmisteluihinhan kuuluu lasten kanssa piparkakkujen leipominen ja koristelu. Minäkin päätin sen lasten kanssa tehdä, hyvä äitihän niin tekee. Onneksi en tehnyt itse taikinaa tänä vuonna vaan olin ostanut yhden paketin valmista piparitaikinaa. Ennen leipomista kerkesin miettiä että siinä on taikinaa ihan liian vähän. Leipomisen jälkeen tulin tulokseen että taikinaa oli siinäkin jo minun lapsilleni liikaa! Poikien keskittyminen leivontaan kesti vajaan kymmenen minuuttia ja minä sain itse leipoa taikinasta yhden kolmasosan kun pojat kiirehtivät leikkimään.

Koristeluosuus olikin sitten yksi ohjelmanumero vertaansa vailla! Aiempina vuosina vanhempi pojista ei ole jaksanut kauaa keskittyä, joten olin jo valmistautunut henkisesti että koristelu hoituu minun toimestani. Poika yllätti minut täysin! Jaksoi istua paikallaan hieman yli kymmenen minuuttia (tähän EHKÄ vaikutti se että hän oli saanut tuoda kaverin mukaan) ja koristeli piparkakkuja yllättävän keskittyneesti ja tarkasti. Jotain on tapahtunut!

Pienempi sitten. Hmm… Aikani ensin hyysättyäni kuopuksen ympärillä, ettei koristeita menisi ylen määrin lattialle, totesin mielessäni että ”antaa mennä!”. Päätin ottaa rennosti ja olla välittämättä siitä että koristeita lapattiin lusikalla suoraan lattialle. Ottakoon riemun irti! Kerran vuodessahan piparkakkuja koristellaan. Riemukkain kaksivuotiaan oivallus oli, että: hei! nonparellit lentelee kivasti jos niitä ottaa lusikkaan ja puhaltaa siihen! Niin muuten lentää! Ja kuka sanoi että nonparelleilla voi koristella vain piparkakkuja, niillähän voi koristella itseäkin ja äidin myös!

Rakas poikani, tämä nuorempi, ilmoitti itse koristelu-urakan jälkeen haluavansa kylpyyn. En ihmettele 😀

Rennompaa joulun aikaa! <3

23.12.2014_1.JPG

23.12.2014_2.JPG

23.12.2014_3.JPG

23.12.2014_4.JPG

23.12.2014_5.JPG

23.12.2014_6.JPG

23.12.2014_7.JPG

 

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe Mieli

JOULUMARKKINAHUMUSSA

Mennyt syksy on mennyt aika lailla kipujen kanssa taistellessa ja joulumarkkinoiden myyntipöytää valmistellessa. Suunnitelmat olivat suureelliset – kuten multa odottaa saattaa – mutta mitä lähemmäksi markkinat tulivat, sitä vähemmälle käsityötarjonta jäi. Tarkoitus oli myydä lapasia ja sukkia korujen lisäksi, mutta olen niin onnettoman hidas neuloja että moni suunnitelmissa ollut juttu oli pakko jättää, kun kivut veivät monta arvokasta ”työpäivää”.

Prkleen kivut. Voi kuulostaa hullulta että kädessä olevat kivut voivat vetää niin veltoksi ettei mitään pysty tekemään, mutta niin se vain on. Pska juttu mutta minkäs teet. Näin pahasti ei ole sattunut koskaan ennen (paitsi jalan komplikaatiot 2004 ja synnytys 2012). En muista milloin muulloin kivut olisivat olleet niin kovat että itku tulee. Mutta tämä riittäköön tuon helvetin kertauksesta. Siirrytään takaisin niihin markkinoihin, se on paljon mukavampaa 🙂

Anyway, vastoinkäymisistä huolimatta sain muutamia koruja valmiiksi, tein jokusen mehiläisvahakynttilän ja virkkasin pari koriakin, jotka muuten kyllä piilotin toisena päivänä tiskin alle kun vieressä myytiin virkattuja koreja roppakaupalla (vaikka munhan oli tietty ekologisempia jos ei kauniimpia :P). Markkinat olivat kaksi päiväiset ja ekana päivänä sullottiin siskoni kanssa – ilman häntä en olisi noista kinkereistä selvinnyt! – kaikki myytävät tavarat onnettomaan metri kertaa metri tilaan. Yritä siinä saada tiski houkuttelevan näköiseksi! Sää oli sellainen sataa – ei sada keli, tuuli vihmoi, aurinko oli päättänyt nukkua koko päivän ja myyntipaikka oli varsinaisesta markkina-alueesta melkein kilometrin päässä. Varmuuden vuoksi meidät kotimyyjät oli vielä sullottu pihan kauimmaiseen nurkkaan jossa ei ollut mitään valaistusta. Päivän saldo oli masentava. Mutta kyllä kuulkaa siunasin auton penkinlämmitystä kotimatkalla. Mitä parhautta! Se ihana lämpö joka kiipesi pakaroista takareisiin ja ristiselkään! Pidin lämmittimen täysillä koko kotimatkan ja ei kuulkaa polttanut siinä kohmeessa yhtään!

Seuraava päivä oli positiivisempi. Sää oli parempi, ihmisiä enemmän ja myyntiäkin tuli vähän. Pari myyjää jätti tulematta edellisen päivän surkean myynnin takia niin sain vallatuksi isomman pöydän vähän näkyvämmältä paikalta. Onneksi muut myyjät olivat ihan loistoporukkaa ja mukavaa oli muutoin. Muillakaan ei tuntunut myyntiä olevan joten huono saldo ei sitten kai johtunut mun tuotteista. Tai sitten meillä kaikilla oli pskt tuotteet. Mitä en kyllä usko. Jaettu huono tulos ja hieman parempi myynti sunnuntaina paikkasi ehkä hieman huonosta myynnistä kirvelevää mieltä.

Ja nyt ei ole lahjapulmia, mitä tulee sukulaisnaisiin ja ystäviin. Täältä pukkaa mehiläisvahakynttilää ja korua ainakin joka toiselle jos ei kaikille! Hyvää joulun aikaa <3

19.12.2014_1.JPG

19.12.2014_2.JPG

19.12.2014_3.JPG

19.12.2014_4.JPG

19.12.2014_5.jpg

Suhteet Oma elämä DIY