31.10.

Päivä, jona huomasin sopivani jälleen vanhoihin farkkuihin. ”Tavoitehousut” – sellaisiahan naiset kai aika usein säilöö kaappeihinsa, niin minäkin.

On todellakin ollut tavoitehousua ja -takkia. Rintsikoita ei sentään, koska sen koon en sentään arvele niin hevillä muuttuvan.

Ja voi tätäkin ilon päivää, kun huomaan, että taskut asettuvat nätisti pakaroiden päälle, eivätkä lerpu missä sattuu. Kuvittele, yläasteella hankitut housut, jotka jäivät liian isoiksi jossain vaiheessa lukiota – joihin todellakin ”sujahdin” siihen aikaan. Niin, näitäkin pöksyjä oli pidetty kaapissa pyörimässä ajatuksella ”Josko vielä joskus olisin vähän isompi.”

Ja niinhän siinä kävi. Pieni tavoite, vähän isompi perä, saavutettu. Hyvä mie.