Naisten vuoro

Uimahallin saunassa arvo tasoittuu alastomuudella kauneutta joka puolella naisia Yksi puuskuttaa lauteelle, hymyillen  huokaa: ”Eipä taas olisi viitsinyt, vaan hyvähän tuo  että kuitenkin” uimalakki ainoa tiukka asia hänessä  Vieressä manta nostaa painavat rintansa hartioilleen raapii niiden alta kuollutta nahkaa katse kiukaan kivissä tyyni Viereisellä rintoja vain yksi ja iso arpi  Nurkassa istuva niin kuiva: iho luun päällä kuin paperia paperinukke nostaa kurttuiset koipensa ketterästi  kerälle syliinsä ranteessaan hopeat ja ohimoilla  Ja se joka puuskutti heittää luvasta löylyä Päät painuvat taakse naisten päät kuukautiset, synnytykset, vaihdevuodet, ukkopuolet, akkapuolet,  gynekologit, terveysopit, rintasyövät, ylipainot, alipainot ja mitä vielä sihisevät kiukaalla höyrystyen iholle tatuointien tavoin, julistaen naisena olemisen yksilöllisyyttä Ja suihkussa he kaikki pesevät itseään puolikyykyssä kuka hartaasti kuka hutaisten kuin julkeat sumopainijat rivissä suihkujen alla Liityn heihin enkä häpeile: pesen itseni minäkin, minut yhden niistä kauniista naisista niin kuin äiti opetti  ja kuten opettaisin tyttölapseni: Pidäthän itsestäsi huolta huolimatta kaikesta kauniista   Levollista naistenpäivän iltaa muut ja minä.