Palava joulu

muistoni turvassa

palavassa puussa

ajelehtiva aika

 

nuotion mustassa savussa

vasten hyistä taivasta

leijuu lokakuu

 

takan varmassa paukkeessa

halkeava pihka

hehkuva marraskuu

 

saunan salaisessa hovissa

luukun takainen kuiske

pian palkittu kaipuu

 

en minä sytytä yhtäkään

vain istun ja hengitän

muu merkitse mitään

haalarin rinnuksiin painan pään

siinä savumerkki elämästä

pidä minua sylissä

heitä halko samalla kädellä

pian on lämmin

pian lämmin

 

niin kauan kun vain puuta

on minullakin suunta

 

ja kun joulu palaa

kynttilän äärellä lapsi

sateesta kostea poski

jos liian pitkä on lanka

voi savuta pienikin liekki