Ei mitään hätää

Aion vielä tulla ymmärtämään sen, ettei enää ole akuuttia hätää. Ei ole tarvetta muuttaa asioita radikaalisti, paeta tai olla varuillaan.

Tai on, mutta ei sellaisissa asioissa, joihin juuri minun pitäisi erityisesti juuri nyt suuresti pyrkiä vaikuttamaan – sen suuremmin, kuin mihin arjessani pystyn, koska en aio muuttaa asumaan sammalesta ja risuista kyhättyyn majaan keskelle metsää ja syödä itse kiinni juostua riistaa. En.

Kuitenkin: on pakko saada se sisäistettyä. Kaikki on loppujen lopuksi ihan hyvin.