Ajaton aika

Aina kun näen isän ja tyttären

päälleni vyöryy utelias kaipuu.

Millaista se mahtaisi olla?

Olisinkohan hänelle aikuinen,

vai sittenkin vielä se pikkutyttö,

joka ei pärjää ilman isää?

Ja sitten he ihmettelevät,

miksi niin kovasti kiinnyn juuri iseihin.

Kukapa ei toivoisi olevansa osa sitä rakkautta?

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *