Ennen kukonlaulua vain itikat valvoo

Aamuyön tunnit on mystinen juttu.

Sitä voi herätä vaikka siihen, kun itikan siiveniskujen aiheuttama ilmavirta tuntuu kasvoilla. Yltyvä propellien jylinä, saati sitten ininän aiheuttama, lähes hengästyttävä Tapa se! -reaktio pitävät huolen, ettei uni enää tule.

Päälle vähänpaljon innostusta tulevasta juhannuksesta ja jännitysmahanpuruja tulevasta kesästä ja syksystä ja voila – tyttö on täysin hereillä, napakasti neljältä. Aamuvuoro alkaa seitsemältä. Tyttö on valmis kuin lotta. Nyt.

Alan uskoa vuodenaikojen ja unirytmin väliseen korrelaatioon. Vaikka onhan tää oikeestaan ollu tätä jo kokonaisen kierroksen ajan. Mie en nuku. Unirytmi on ihan viturallaan, ja mihin suuntaan! Kukakohan valvottas miut takasin raiteilleni?

Ne itikan siivet.. Ei voi aiheutua sellasta mylläkkää..