Herännäinen

Pitkästä aikaa.

Vanha kunnon asiani ovat todella hyvin – oikeastaan elämäni on jopa niin jännittävää, että nukkuminen on aivan turhaa, ja sitä paitsi kehonikin käy aiiiiivan ylikierroksilla ja olisin valmis lentämään vaikka kuuhun, joten miksen voisi alkaa puuhastella jotakin tässä aikani kuluksi -unettomuus. 

Kello kolme aamuyöllä.

Mutta kun eilinen oli niin upea päivä. Onnistuminen toisensa perään.

Koska olen Dalai-lamani lukenut, tiedän kuitenkin, että varmaa on vain muutos. Ja että ihan oikeasti tämä sisäinen hyvinvointini johtuu vain siitä, että oon vihdoin alkanu kohtaamaan pelkojani ihan oikeasti.

Mitenkö niin kävi? No, se olkoon salaisuus.

Kevättä kohti mennään, ehkä enemmän hereillä kuin koskaan.