Maanantai

Eilen oli mietiskelyn ja puolustautumisen päivä. Yöllä näin pahaa unta.

Aamulla olo oli jokseenkin epätasapainoinen. Kaupasta oli jogurtti loppu. Jouduin menemään keskustaan.

Ja sitten löysin alennusmyynneistä ensin siskoni, jota rutistin väkisin. Sitten mekon, jonka olin halunnut. Ja sitten vielä kynsilakan, jonka olin senkin halunnut. Ostin kaiken. Siskoa ei tarvinnut, se kutsui kiertoteitse kylään.

Ehdin ostamaan jogurttiakin ennen luentoa. Ostin kaksi purkkia.

Ja näin rullaportaissa söpön pojan, jolla oli pystyt urheilijanuorukaisen pakarat ja nätti hymy.

Ja tajusin, miten hupsu olen.

Ja koen vieläpä suurta tarvetta tehdä tästä kaikesta julkista.

Oon niin huvittunu omasta mielestäni, ettei tästä päivästä voi tulla ku hyvä.

Mietin, että laittaisin sen mekon päälle jo nyt, mutta ehkä säästän sen synttäreilleni. Kynsilakkaa sen sijaan ei mikään estä kokeilemasta.

Taidan olla enemmän glitteriä, ku luulinkaan.

Ei ole mitään hätää.