Naisten vuoro
Uimahallin saunassa arvo tasoittuu alastomuudella kauneutta joka puolella naisia Yksi puuskuttaa lauteelle, hymyillen huokaa: ”Eipä taas olisi viitsinyt, vaan hyvähän tuo että kuitenkin” uimalakki ainoa tiukka asia hänessä Vieressä manta nostaa painavat rintansa hartioilleen raapii niiden alta kuollutta nahkaa katse kiukaan kivissä tyyni Viereisellä rintoja vain yksi ja iso arpi Nurkassa istuva niin kuiva: iho luun päällä kuin paperia paperinukke nostaa kurttuiset koipensa ketterästi kerälle syliinsä ranteessaan hopeat ja ohimoilla Ja se joka puuskutti heittää luvasta löylyä Päät painuvat taakse naisten päät kuukautiset, synnytykset, vaihdevuodet, ukkopuolet, akkapuolet, gynekologit, terveysopit, rintasyövät, ylipainot, alipainot ja mitä vielä sihisevät kiukaalla höyrystyen iholle tatuointien tavoin, julistaen naisena olemisen yksilöllisyyttä Ja suihkussa he kaikki pesevät itseään puolikyykyssä kuka hartaasti kuka hutaisten kuin julkeat sumopainijat rivissä suihkujen alla Liityn heihin enkä häpeile: pesen itseni minäkin, minut yhden niistä kauniista naisista niin kuin äiti opetti ja kuten opettaisin tyttölapseni: Pidäthän itsestäsi huolta huolimatta kaikesta kauniista Levollista naistenpäivän iltaa muut ja minä.