Tahdotko?

Olihan se pitkään klisee, jota en ymmärtänyt. Yhdyin kyllä valaistuneiden kuoroon hokemaan mantraa — vannottamaan sen alaluvuissa, ettei kukaan ole täydellinen eikä toista voi tai pidä muuttaa. Että kehitys tapahtuu aina itsessä, jossain syvällä, ja vie yksilöä eteenpäin.

Ettei tavoiteltavaa olisikaan hetken sokea huuma.

Että olisi ensisijaisesti arvostettava, kunnioitettava ja tahdottava.

Että rakastaminen olisi päätös.