Uni

Seison isän edessä vanhan kodin keittiössä. Mies on aivan ympäripäissään ja oikeastaan näyttää vieraalta ihmiseltä.

Täti ja miehensä ovat juuri tulleet paikalle ja aistin heidän läsnäolonsa; he ovat vaatineet meitä kirjaamaan itselleen kymmenien tuhansien eurojen velan. En tiedä, mistä.

Päätän, että nyt jos koskaan, nyt tämä riittää. Saan itkultani sanottua että isi, älä juo. Älä juo enää, en halua, että sie kuolet. Mie en pärjää ilman siua.

Isä katsoo sinisillä silmillään; niihin kirpoavat kyyneleet.

Ja tiedän, ettei isä voi tehdä mitään.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *