Kun äiti on väsynyt
Olen tätä postausta tehdessäni väsyneempi kuin olen ollut kuukausiin. Vaikka yleensä pyrin löytämään asioista aina positiiviset ja valoisat puolet, nyt on myönnettävä, että oma jaksaminen on joutunut koetukselle. Suurimpana syynä siihen on vauvavuoden valvomisesta johtuva pitkittynyt väsymys, mutta varmasti osittain myös se, että jopa väsyneenä saan useimmiten käsittämättömiä energiapuuskia, ja rauhoittuminen on monesti hankalaa. Jossain vaiheessa raja tulee kuitenkin vastaan. Takana on 9. kuukausi ilman yhtäkään kokonaan nukuttua yötä.
”Jokainen kokee väsymyksen eri tavalla ja vaikka tilanteeseen ei pystyisi samaistumaan, on jokainen kykeneväinen ymmärrykseen ja empatiaan niin halutessaan.”
Vauvavuoden monet vaiheet
Mennään ajassa kolme vuotta taaksepäin. Joulu lähestyi ja olimme mieheni kanssa molemmat todella uupuneita. Esikoinen oli syntymästään asti huono nukkumaan, ja kaipasi paljon apua nukahtamiseen. Mielessämme ovat edelleen ne yöt, kun mieheni kantoi lasta yöllä ympäri taloa, jotta olisin saanut nukuttua edes hetken. Pahinta aikaa oli, kun vauva oli 6-8 kuukauden ikäinen. Tämän kahden kuukauden aikana heräsimme joka yö 0,5-1 tunnin välein. Joulu koitti ja pääsimme lomailemaan mummolaan, jolloin saimme hoitoapua ja nukuttua muutaman yön mummun hoitaessa lasta. Joulun jälkeen yöt helpottuivat.
Nyt elämämme toisen lapsen kanssa juuri tätä samaa vaihetta. Vauvan kehitys on ollut hurjaa, ja yöt menivät levottommiksi juuri samoihin aikoihin, kun uudet taidot kuten ryömiminen, istuminen, konttaus ja seisomaannousu ovat tulleet kuvioihin. Myös hampaat ja flunssa ovat vaivanneet. Tällä hetkellä haaveilen siitä, että saisin nukuttua edes kolme tuntia putkeen. Todellisuus on kuitenkin ollut jo viikkojen ajan sitä, että yön aikana heräilyjä on 10-15.
Lue myös: Minkälaista on olla kahden pienen lapsen äiti?
Kun elämä on kiireistä ja unet vähissä, olen löytänyt mielenrauhaa ja voimaa joogasta.
Vauvavuoden aikana kehitysvaiheita tulee toisensa perään ja on hyvä myös muistaa, että vauvan ”kokonainen yö” käsittää yleensä maksimissaan viiden tunnin mittaisen ajanjakson kerrallaan. Vauvan uni etenee noin tunnin kerrallaan unen ollessa välillä syvempää ja välillä kevyempää. Toisinaan uni jatkuu syklistä toiseen, mutta ei ole tavatonta, että vauva tarvitsee apua nukahtaakseen uudestaan unisyklien välissä. (MLL: Vastasyntyneen vauvan nukkuminen)
Näin toisella kierroksella tietoa eri kehitysvaiheista on enemmän, mutta se ei toki poista sitä tosiasiaa, etteikö väsymys olisi läsnä. Alla muutamia vauvavuoden vaiheita, jotka vaikuttavat vauvojen uneen:
- Tiheän imun kaudet: Tiheän imun kautena vauva on normaalia enemmän rinnalla tilatakseen lisää maitoa. Monista äideistä saattaa tuntua siltä, että vauva asuu rinnalla yötä päivää ja usein tämä myös pitää paikkaansa. Tiheän imun kausia tulee tavanomaisesti 3 ja 6 viikon sekä 3 ja 6 kuukauden iässä. Tiheän imun kausi kestää yleensä parista päivästä viikkoon ja tiheän imun kausia on havaittavissa myös korvikevauvoilla. (Lisää tiheän imun kausista: Imetyksen tuki ry)
- 4 kuukauden hulinat: Noin 3-5 kuukauden iässä vauvoille tulee ns. hulinointivaihe, jolloin vauvan unirytmi muuttuu enemmän aikuisten unirytmin kaltaiseksi. Hulinavaiheessa vauva saattaa olla normaalia ärtyisämpi, syödä enemmän/vähemmän ja useimmiten myös yöheräilyt lisääntyvät tässä vaiheessa selkeästi. Hulinavaiheen kesto voi myös vaihdella muutamasta viikosta jopa pariin kuukauteen. (Lisää nelikuisen yöhulinoista: Imetyksen tuki ry)
- Uusien taitojen oppiminen: Kun vauva oppii liikkumaan ja uusia taitoja, prosessoi aivot opittuja asioita unen aikana. Voi vain kuvitella, kuinka hämmentävä tilanne vauvalle on, kun yhtäkkiä onkin kääntynyt unissaan vatsalleen. Tai kun keskellä yötä täytyy nousta seisoaman pinnasängyn pinnoja vasten.
- Hampaiden puhkeaminen: Hampaiden puhkeamisen ajankohta on hyvin yksilöllistä. Puhkeaminen on kuitenkin usein kivuliasta, ja saattaa nostaa vauvalle jopa lämpöä, jolloin myös kipulääkitys voi olla tarpeen. Meidän vauvalla hampaat eivät ole vielä tulleet läpi, mutta ensimmäisen hampaan puhkeaminen on varmaan aivan muutamista päivistä kiinni.
Tietoisuus eri kehitysvaiheista auttaa ymmärtämään, miksi pieni vauva ei nuku kuten me aikuiset olemme tottuneet. Se auttaa ehkä myös jaksamaan eteenpäin yhden kehitysvaiheen yli. Mikäli väsymys käy ylitsepääsemättömäksi, kannattaa asia ottaa puheeksi neuvolassa sekä muutenkin jutella omasta jaksamisesta puolison ja muiden vanhempien kanssa.
Ymmärrystä ja vertaistukea
Luin taannoin Twitterissä ketjua, jonka yksi kommenteista oli kuin isku vasten kasvoja. En tarkalleen muista, mistä keskustelu oli lähtenyt liikkeelle, mutta aiheena oli väsymys ja siitä valittaminen. Eräs naishenkilö (lapseton, jos sillä nyt on mitään väliä) kirjoitti, ettei voi ymmärtää vanhempia, jotka valittavat väsymyksestä – itsehän he ovat lapsensa tehneet. Takana oli jälleen yksi vähäuninen yö ja ei ollut kaukana, etten purskahtanut itkuun kommentin luettuani. En kommentoinut mitään, koska en väsymykseltäni ja hämmennykseltäni kyennyt.
Vaikka jokainen tekee omat valintansa esimerkiksi jälkikasvun haluamisesta itse, on väsymys jotain, mikä on kantajalleen todellista. Se, onko syynä valvova lapsi, riehakas ilta ulkona, masennus tai muut uniongelmat, ei poista väsymystä. Jokainen kokee väsymyksen eri tavalla ja vaikka tilanteeseen ei pystyisi samaistumaan, on jokainen kykeneväinen ymmärrykseen ja empatiaan niin halutessaan. Uni on yksi ihmisen perustarpeista, jota jokainen meistä tarvitsee voidakseen hyvin.
Miten sinä olet jaksanut väsymyksen kanssa? Entä oletteko ryhtyneet johonkin käytännön toimenpiteisiin, kuten unikouluun parempien yöunien saamiseksi?
Lue seuraavaksi: Vauvan unikoulu
