Kun äiti on väsynyt

Väsymys.jpg

Olen tätä postausta tehdessäni väsyneempi kuin olen ollut kuukausiin. Vaikka yleensä pyrin löytämään asioista aina positiiviset ja valoisat puolet, nyt on myönnettävä, että oma jaksaminen on joutunut koetukselle. Suurimpana syynä siihen on vauvavuoden valvomisesta johtuva pitkittynyt väsymys, mutta varmasti osittain myös se, että jopa väsyneenä saan useimmiten käsittämättömiä energiapuuskia, ja rauhoittuminen on monesti hankalaa. Jossain vaiheessa raja tulee kuitenkin vastaan. Takana on 9. kuukausi ilman yhtäkään kokonaan nukuttua yötä.

”Jokainen kokee väsymyksen eri tavalla ja vaikka tilanteeseen ei pystyisi samaistumaan, on jokainen kykeneväinen ymmärrykseen ja empatiaan niin halutessaan.”

Vauvavuoden monet vaiheet

Mennään ajassa kolme vuotta taaksepäin. Joulu lähestyi ja olimme mieheni kanssa molemmat todella uupuneita. Esikoinen oli syntymästään asti huono nukkumaan, ja kaipasi paljon apua nukahtamiseen. Mielessämme ovat edelleen ne yöt, kun mieheni kantoi lasta yöllä ympäri taloa, jotta olisin saanut nukuttua edes hetken. Pahinta aikaa oli, kun vauva oli 6-8 kuukauden ikäinen. Tämän kahden kuukauden aikana heräsimme joka yö 0,5-1 tunnin välein. Joulu koitti ja pääsimme lomailemaan mummolaan, jolloin saimme hoitoapua ja nukuttua muutaman yön mummun hoitaessa lasta. Joulun jälkeen yöt helpottuivat.

Nyt elämämme toisen lapsen kanssa juuri tätä samaa vaihetta. Vauvan kehitys on ollut hurjaa, ja yöt menivät levottommiksi juuri samoihin aikoihin, kun uudet taidot kuten ryömiminen, istuminen, konttaus ja seisomaannousu ovat tulleet kuvioihin. Myös hampaat ja flunssa ovat vaivanneet. Tällä hetkellä haaveilen siitä, että saisin nukuttua edes kolme tuntia putkeen. Todellisuus on kuitenkin ollut jo viikkojen ajan sitä, että yön aikana heräilyjä on 10-15.

Lue myös: Minkälaista on olla kahden pienen lapsen äiti?

Mielenrauha.jpg

Kun elämä on kiireistä ja unet vähissä, olen löytänyt mielenrauhaa ja voimaa joogasta.

Vauvavuoden aikana kehitysvaiheita tulee toisensa perään ja on hyvä myös muistaa, että vauvan ”kokonainen yö” käsittää yleensä maksimissaan viiden tunnin mittaisen ajanjakson kerrallaan. Vauvan uni etenee noin tunnin kerrallaan unen ollessa välillä syvempää ja välillä kevyempää. Toisinaan uni jatkuu syklistä toiseen, mutta ei ole tavatonta, että vauva tarvitsee apua nukahtaakseen uudestaan unisyklien välissä. (MLL: Vastasyntyneen vauvan nukkuminen)

Näin toisella kierroksella tietoa eri kehitysvaiheista on enemmän, mutta se ei toki poista sitä tosiasiaa, etteikö väsymys olisi läsnä. Alla muutamia vauvavuoden vaiheita, jotka vaikuttavat vauvojen uneen:

  • Tiheän imun kaudet: Tiheän imun kautena vauva on normaalia enemmän rinnalla tilatakseen lisää maitoa. Monista äideistä saattaa tuntua siltä, että vauva asuu rinnalla yötä päivää ja usein tämä myös pitää paikkaansa. Tiheän imun kausia tulee tavanomaisesti 3 ja 6 viikon sekä 3 ja 6 kuukauden iässä. Tiheän imun kausi kestää yleensä parista päivästä viikkoon ja tiheän imun kausia on havaittavissa myös korvikevauvoilla. (Lisää tiheän imun kausista: Imetyksen tuki ry)
  • 4 kuukauden hulinat: Noin 3-5 kuukauden iässä vauvoille tulee ns. hulinointivaihe, jolloin vauvan unirytmi muuttuu enemmän aikuisten unirytmin kaltaiseksi. Hulinavaiheessa vauva saattaa olla normaalia ärtyisämpi, syödä enemmän/vähemmän ja useimmiten myös yöheräilyt lisääntyvät tässä vaiheessa selkeästi. Hulinavaiheen kesto voi myös vaihdella muutamasta viikosta jopa pariin kuukauteen. (Lisää nelikuisen yöhulinoista: Imetyksen tuki ry)
  • Uusien taitojen oppiminen: Kun vauva oppii liikkumaan ja uusia taitoja, prosessoi aivot opittuja asioita unen aikana. Voi vain kuvitella, kuinka hämmentävä tilanne vauvalle on, kun yhtäkkiä onkin kääntynyt unissaan vatsalleen. Tai kun keskellä yötä täytyy nousta seisoaman pinnasängyn pinnoja vasten.
  • Hampaiden puhkeaminen: Hampaiden puhkeamisen ajankohta on hyvin yksilöllistä. Puhkeaminen on kuitenkin usein kivuliasta, ja saattaa nostaa vauvalle jopa lämpöä, jolloin myös kipulääkitys voi olla tarpeen. Meidän vauvalla hampaat eivät ole vielä tulleet läpi, mutta ensimmäisen hampaan puhkeaminen on varmaan aivan muutamista päivistä kiinni.

Tietoisuus eri kehitysvaiheista auttaa ymmärtämään, miksi pieni vauva ei nuku kuten me aikuiset olemme tottuneet. Se auttaa ehkä myös jaksamaan eteenpäin yhden kehitysvaiheen yli. Mikäli väsymys käy ylitsepääsemättömäksi, kannattaa asia ottaa puheeksi neuvolassa sekä muutenkin jutella omasta jaksamisesta puolison ja muiden vanhempien kanssa.

Ymmärrystä ja vertaistukea

Takkahuonejooga.jpg

Luin taannoin Twitterissä ketjua, jonka yksi kommenteista oli kuin isku vasten kasvoja. En tarkalleen muista, mistä keskustelu oli lähtenyt liikkeelle, mutta aiheena oli väsymys ja siitä valittaminen. Eräs naishenkilö (lapseton, jos sillä nyt on mitään väliä) kirjoitti, ettei voi ymmärtää vanhempia, jotka valittavat väsymyksestä – itsehän he ovat lapsensa tehneet. Takana oli jälleen yksi vähäuninen yö ja ei ollut kaukana, etten purskahtanut itkuun kommentin luettuani. En kommentoinut mitään, koska en väsymykseltäni ja hämmennykseltäni kyennyt.

Vaikka jokainen tekee omat valintansa esimerkiksi jälkikasvun haluamisesta itse, on väsymys jotain, mikä on kantajalleen todellista. Se, onko syynä valvova lapsi, riehakas ilta ulkona, masennus tai muut uniongelmat, ei poista väsymystä. Jokainen kokee väsymyksen eri tavalla ja vaikka tilanteeseen ei pystyisi samaistumaan, on jokainen kykeneväinen ymmärrykseen ja empatiaan niin halutessaan. Uni on yksi ihmisen perustarpeista, jota jokainen meistä tarvitsee voidakseen hyvin.

Miten sinä olet jaksanut väsymyksen kanssa? Entä oletteko ryhtyneet johonkin käytännön toimenpiteisiin, kuten unikouluun parempien yöunien saamiseksi?

Lue seuraavaksi: Vauvan unikoulu

Suhteet Oma elämä Mieli Vanhemmuus

Mitä äitiysloman jälkeen?

Äitiysloma.jpg

Aika lasten kanssa menee siivillä, sanovat. Voin jälleen todeta tämän sanonnan pitävän paikkaansa, sillä äitiysvapaastani ovat jäljellä enää viimeiset viikot. Perheitä tuetaan Suomessa vauvavuoden aikana paljon niin taloudellisesti kuin palveluiden kautta, ja olemmekin onnekkaassa asemassa voidessamme nauttia näin pitkästä vanhempainvapaasta. Monille saattaa kuitenkin tulla yllätyksenä, että kun äitiysloma päättyy, vauva noin yhdeksän kuukauden ikäinen. Kun perhe tekee päätöksiä ajasta vanhempainvapaan jälkeen, vaakakupissa painavat raha, varhaiskasvatuksen ongelmat ja työtilanne.

”Jokainen perhe tekee omaan tilanteeseensa parhaimman ja sopivimman ratkaisun.”

Mitä tehdä, kun vanhempainvapaa loppuu?

Vanhempainvapaan päättyessä huoltajan on mahdollista jäädä hoitovapaalle. Hoitovapaalla voi olla siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 3 vuotta, ja hoitovapaalla ollessaan huoltajalle maksetaan kotihoidontukea. Kotihoidontuki koostuu hoitorahasta (338,34 €/kk), minkä lisäksi on mahdollista saada tuloista ja kotikunnasta riippuen hoito- ja/tai kuntalisää. Lisienkin kanssa tuet ovat muutaman satasen hujakoilla, joten suurimman osan talous joutuu pelkälle kotihoidontuelle jäädessä todelliseen stressitestiin.

Kun äitiysloma päättyy, voi tietenkin palata myös työelämään, mikäli on työpaikka odottamassa. Monet (etenkin äidit) kokevat kuitenkin ahdistusta joutuessaan laittamaan niin pienen hoitoon, mutta mielestäni tästä ei kuitenkaan tulisi potea huonoa omaatuntoa. Jokainen perhe tekee omaan tilanteeseensa parhaimman ja sopivimman ratkaisun. On hyvä myös muistaa, että vaikka varhaiskasvatuksen tila ja alati kasvavat ryhmäkoot ovat tapetilla, Suomessa tarjotaan lapsille kuitenkin huippuluokan hoitopalveluita. Jos päiväkotielämän aloittaminen tuntuu liian aikaiselta, on mahdollista hakea paikkaa myös perhepäivähoidosta.

Keskusteluissa ääntä pitävät useimmiten äidit, vaikka vanhempainvapaan päättyminen koskettaa myös isejä. Olisikin mielenkiintoista kuulla enemmän isien mietteitä hoitovapaasta, taloudellisen vastuun ja lastenhoidon jakamisesta sekä päivähoidon aloittamisesta.

Omat valintani

Vanhempainvapaa2.jpg

Olen ollut päättämässä äitiysvapaan jälkeisestä ajasta nyt kaksi kertaa, ja molemmilla kerroilla olemme päätyneet ehkä ei niin tavanomaisiin ratkaisuihin. Olen ”haluan saada kaikki” -tyyppinen ihminen, joten avaan hieman tarkemmin parilla esimerkillä, miten olemme pystyneet jatkamaan lapsen kotihoitoa sekä pitämään yllä kohtuullista toimeentuloa.

1) Osittainen hoitovapaa

Moni ei välttämättä tule ajatelleeksi työn ja hoitovapaan mahdollista yhdistämistä. Työsopimuslain mukaan työnantaja voi kieltäytyä antamasta osittaista hoitovapaata vain, jos siitä aiheutuu työnantajalle vakavaa haittaa. Tällöin työntekijälle on esitettävä selvitys kieltäytymisen perusteena olevista seikoista.

”Työntekijä, joka on ollut saman työnantajan työssä yhteensä vähintään kuusi kuukautta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, voi saada lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun perusopetuksessa oleva lapsen lukuvuosi päättyy.”… ”Työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisesta hoitovapaasta ja sen yksityiskohtaisista järjestelyistä haluamallaan tavalla.” (Finlex: Työsuhdelaki, 4. luku, 3 §)

Esikoisen kohdalla jäin osittaiselle hoitovapaalle tehden 50 % työaikaa. Saimme sovittua työnantajan kanssa, että teen töitä aina maanantait ja tiistait sekä keskiviikkoisin puolikkaan päivän. Sinä aikana, kun olin töissä, mies hoiti lasta. Koska hän on yrittäjä, pystyimme sumplimaan työt lomittain. 50 % palkkatulojen lisäksi Kelalta on mahdollista saada kotihoidontukea tai joustavaa hoitorahaa, ja näin päästään samoihin tai jopa korkeampiin tuloihin kuin äitiyslomalla.

Pidin todella paljon tästä järjestelystä, sillä halusin olla vielä paljon kotona pienen kanssa, mutta työminä kaipasi myös muita haasteita. Näin pysyin hyvin kärryillä myös siitä, mitä työpaikalla tapahtuu.  Mutkaton tämä järjestely ei kuitenkaan ollut, sillä reilu puoli vuotta, mitä tällä systeemillä mentiin oli välillä aikamoista läpsystä vaihtoa. Seuraavana syksynä jatkoinkin osittaista hoitovapaata tehden 80 % työaikaa aina siihen saakka, kunnes jäin äitiyslomalle kuopuksesta. Samaan aikaan esikoinen aloitti hoidon perhepäivähoitajalla.

2) Opintovapaa

Pitkäaikaisena haaveenani on ollut syventää ammatillista osaamistani jatko-opintojen merkeissä. Nyt voin ilokseni todeta, että viimein tämä haave toteutuu! Jään tammikuusta alkaen opintovapaalle ja aloitan syventävät opinnot Helsingin Avoimessa yliopistossa. Taloudellisesti tämä on myös ok vaihtoehto, sillä olen oikeutettu aikuiskoulutustukeen. Aikuiskoulutustuki on noin 60 % palkasta, minkä lisäksi perhe voi hakea kotihoidontukea. Opiskelutahti tulee olemaan maltillinen, sillä haluan pystyä nauttimaan vielä hetkistä kotona. Nähtäväksi sitten jää, kuinka hyvin opiskeluarki lähtee sujumaan ja mikä on todellisuus. Tällä hetkellä koen tämän olevan kuitenkin todellinen win-win -tilanne, sillä pystyn toteuttamaan haaveeni opinnoista ja olemaan vielä kesän yli pikkuisen kanssa.

Vanhempainvapaa3.jpg

Juhlimme taannoin syntymäpäivieni lisäksi alkavaa opintotaivalta.

Kuuma peruna: Hoitovapaa vs. töihin paluu

Kuulun Facebookissa useisiin eri vauvaryhmiin ja vanhempainvapaan päättyminen on aihe, joka puhututtaa ja herättää tunteita vuodesta toiseen. Toiset ovat sitä mieltä, että alle 3-vuotiasta ei tule missään nimessä laittaa hoitoon. Toisilla ei ole taloudellisista syistä mahdollisuutta valita, vaan töidenteko on aloitettava, jotta perhe voidaan elättää. Sitten on myös niitä, jotka aloittavat työt tai opinnot hyvillä ja jopa odottavin mielin, eikä hoidonaloituskaan ole niin ”big deal”. Ainahan se jännittää, mutta lapset ovat usein kuitenkin sopeutuvaisia.

Toivoisin, että olivatpa perheen valinnat mitä tahansa, jokainen voisi seistä niiden takana rinta rottingilla. Luottaen siihen, että tämä valinta on meidän perheelle juuri se oikea. Yhteiskunta ja asenneilmapiiri luovat lapsiperheille paineita, mutta kyse on siitä, otammeko ne paineet itsellemme.

Lue myös: Vauvaystävällisemmän Suomen puolesta

Millaisiin ratkaisuihin olette päätyneet vanhempainvapaan jälkeen? Mitkä asiat painoivat vaakakupissa eniten valintoja tehdessä? Kuulen mielelläni myös parhaimmat vinkit lastenhoidon ja opiskelujen yhdistämiselle!

Perhe Lapset Vanhemmuus Raha