Tervasaari ja ensimmäinen piknik
Piknik-kausi on nyt niin avattu ja tuntuu ettemme paljon muuta enää teekkään, kun nautimme lounas- tai välipalapiknikkejä ympäri Helsinkiä. Tämän vuoden ihka ensimmäinen piknik sijoittui Tervasaareen, jossa kävimme korkkaamassa jokin aika sitten ulkoilmahommat ystäväni ja hänen poikansa kanssa. Retkipäivä oli niitä ensimmäisiä oikeasti lämpimiä päiviä ja olimme kaikki aika pähkinöinä siitä, että ulkona pystyi kulkemaan ihan oikeasti ilman takkia. Saavuimme pieneen sekä sympaattiseen Tervasaareen keskipäivällä ja valloitimme heti saaren leikkipuiston. Ihastelimme siinä samalla kimmeltävää merta, kaunista Kruununhakaa sekä ohi ajavia pikkupaatteja keväisen auringon lämmittäessä poskiamme. Tervasaari oli juuri sopivasti täynnä kävelijöitä, koululaisia, perheitä sekä muita lämpimän päivän ihastelijoita.
Kun olimme tutkineet saaren oli aika kaivaa esiin koko talven kellarissa uinunut piknikviltti rattaiden tavarakorista. Ja voi ei miten ihana fiilis oli asetella croisantteja, marjoja, hedelmiä, patonkia sekä muita herkkuja tutulle alustalle pitkästä aikaa. Eväämme koostui vanhoista ja tutuista piknik-klassikoista, sillä emme halunneet kikkailla tai ottaa turhia riskejä vuoden ensimmäiselle piknikillemme. Muutaman amatöörimokan kyllä teimme, sillä saimme olla jatkuvasti nostamassa kaatuneita huolimattomasti jätettyjä juomia ylös. Mutta pistetään se pitkän tauon piikkiin. Lapset mutustelivat viltin päällä eväänsä jonka jälkeen he kirmasivat vihreällä nurmikolla innosta hihkuen. Ystäväni totesi puoli vitsillä omenaoluttansa nauttien I love my life. Enkä voinut kyllä olla siinä hetkessä yhtään enempää samaa mieltä. Kyllä se kesä jotenkin vaan saa tämän elon tuntumaan ihan pirun hyvältä.
Saari imaisi meidät niin lämpimään syleilyynsä, että vietimme siellä ihan huomaamatta melkein viisi tuntia. Kotimatkalla kaikki olivat ihan nuutuneita retkestämme, mutta niin kuuluukin olla. Retki ei ole nimittäin retki ilman väsyneitä jalkoja, hiekkaisia käsiä sekä retkieväiden jämiä, joita voi mutustella bussissa matkalla takaisin kotiin. Tällaiset rennot retket kesäisinä päivinä ovat ihan parhaita minityyppien kanssa. Kun retkiin ei lataa mitään hirveitä odotuksia ja tiedossa on lähinnä hengailua sekä ruokaa, ei ne voi mennä ihan kauheasti pieleen. Tervasaari on oiva paikka juuri tällaisen helpon retken pitämiseen, sillä siellä ei ole mitään erityistä. Se on vain kaunis pieni saari joka antaa juuri sen verran, kun kävijä haluaa. Tervasaaren retkemme oli muistutus siitä miten mahtava kesä meillä on tiedossa – en malta odottaa!