Miten meillä nukutaan?

PicMonkey Collage3.jpg

Kiitos huonosti. Itseasiassa niin huonosti, että tekisi mieli lopettaa kirjoittaminen tähän, sillä kaikki oleellinen tulikin jo tuossa ensimmäisessä lauseessa. Tämä seitsemän kuukautta on ollut öisin pelkkää ähinää, kitinää, itkua, tutin suuhun laittoa ja imetystä. Mulla ei ole hajuakaan yön jälkeen olenko herännyt kuusi vai kaksikymmentä kertaa, mutta pehmeästä päästä ja pikimustista silmänalusistani voi päätellä, että aivan liian monta. Alussa vauvan yökitinät olivat lähinnä söpöjä, ja saatoin herätä keskellä yötä odottamaan koska hänen pienet huulensa hamuavat taas rintaani, ja pääsen vauvan kanssa ihan liki. Suuren vauvakuplapoksahduksen jälkeen yöheräilyt ovat kuitenkin tuntuneet melko raskailta, ja nyt oikeasti välillä tuntuu että asialle pitäisi tehdä jotain. 

Mutta kun ei tässä univelkakierteessä ole enää resursseja unikouluihin, yöimetyksen lopettamiseen tai mihinkään muuhunkaan unen laatuun parantaviin vippaskonsteihin. Ja toisaalta vauva on kuitenkin vielä niin pieni, että hänen on ihan luonnollistakin heräillä öisin, ja imaista ainakin kerran yössä maito hörpyt siihen päälle. Mutta jos sitä saisi nukkua edes kaksi tuntia putkeen, niin tämä oma elokin voisi tuntua vähän virkeämmältä. 

PicMonkey Collage5.jpg

PicMonkey Collage4.jpg

En tiedä mikä yöuniräyhääjä meillä mekastaa vuodesta toiseen, sillä tämä nykyinen yömeininki alkaa muistuttaa vähän liiankin paljon esikoisen vauvavuotta. Välillä poika yllättää ja nukkua posottaa koko yön kahdella herätyksellä, mutta useimmin yöt ovat yhtä suurta sekamelskaa, jolloin joskus itkee poika ja joskus taas äiti. Vauva ei vaadi joka kerta palveluksia herätessään ja saakin itsensä välillä vaivutettua takaisin uneen. Mutta silloin minä makaan silmät auki sängyllämme odottaen tarvitseeko hän minua vai ei.

Olen pyrkinyt siihen, että imetän pojan yöllä vain kerran, mutta yleensä se lipsuu kolmeenkin imetyskertaan, koska en vaan keksi yön pimeinä tunteina mitään muutakaan tapaa rauhoittaa häntä. Ja siinä välissä hän haluaa syliä, tutin tai silityksiä. Vauvat ovat toki aina vauvoja, ja pieni univelka sekä huonosti nukutut yöt kuuluvat samaan pakettiin sen pikkutyypin kanssa. Mutta nyt tuntuu, että se paketti on vähän liian raskas. Minä alan vajoamaan taas sinne väsymyksen sekavuustilaan, jossa sanat hukkuvat ja kauppalistan laatiminen vaikuttaa vähintäänkin ydinfysiikalta. 

Kuvat Morning Gloryn Instagramista @morningloryannika  

Miten teillä nukutaan?

 

suhteet oma-elama lapset
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.