Vauva seitsemän kuukautta

Meillä elelee nyt seitsemänkuukautinen poika vaikka tuntuu, että edellisestä kuukaudesta on kulunut vasta muutama hassu vaipanvaihto ja pari iltapuuroa. Tämä seitsenkuinen on niin valloittava ja ihana, että tekisi mieli hehkuttaa kaikille vastaantuleville kuinka mahtava vauva meillä on. Ja mitäs sille seitsemänkuukautiselle kaverille sitten oikeen kuuluu?

Poika oppi ryömimään melkein heti kuusikuukautiskatsauksen jälkeen, ja aluksi hän hilasi itseänsä vain liian kauaksi karanneen lelun luokse. Nykyisin hän kuitenkin lähtee tutkimusmatkalle, ja saattaa koluta koko asunnon nurkat vähät välittämättä siitä, kuinka kauas muut jäävät. Myös kaikki hiukan korkeammalla olevat asiat kiinnostavat, eikä pelkkä lattiataso enää riitä. Poika kurkottelee kädellään ylöspäin, ja yrittää vimmatusti haalia tavaroita sohvapöydältä sekä hyllyjen alatasoilta kättä heiluttamalla. Ryömimisen lisäksi tyyppi lankuttaa, ja nytkyttelee peppuansa edestakaisin konttausasennossa. Tuo hurmuri tulee myös luokse, eikä mikään ole hellyyttävämpää kuin vauva joka hilaa itseänsä määrätietoisesti olohuoneen poikki minun tai miehen viereen, ja perille päästyään nuohoaa itseänsä jalkojamme vasten. 

Poika on nyt niputtanut yhteen kaikki osaamansa ääntelyt; jokeltelun, tavut, kiljumisen ja päristelyn, joita hän sitten vuorotellen päästelee ilmoille. Nauruhanat ovat edelleen auki, ja pääsääntöisesti hän ottaa todella lunkisti. Vauvasta on alkanut kuitenkin kehittyä pieni mielensäpahoittaja, joka nostaa isonkin äläkän jos ei saa tutkia ja imeskellä haluamaansa. Hän reagoi myös isosiskonsa itkuun, ja nykyisin meillä itkeekin yleensä molemmat lapset samaan aikaan. 

Päivärytmi hakee nyt muotoaan, ja tuttuun kaksi tuntia hereillä ja nukkumaan -rytmiin ei voi enää luottaa. Yleensä hän nukkuu kolmet melko lyhyet päiväunet, mutta jotkut päivät menevät kaksillakin unilla. Päiväunet ovat myös paljon herkemmät kuin aikaisemmin, ja esimerkiksi liian pitkä kauppareissu herättää pojan satavarmasti. Yöunillekaan meno ei enää suju ihan tuosta vain, sillä hänet saa olla jatkuvasti kippaamassa konttausasennosta takaisin kyljelleen. Yöt menevät kahdella imetyksellä, mutta siihen väliin mahtuu muutamia heräilyjä, jotka eivät tosin vaadi minulta sen suurempia toimenpiteitä. Ja välillä on myös niitä öitä, joiden jälkeen tuntuu että olisin viettänyt baari-iltaa vähän pidemmänkin kaavan kautta. 

Ruoka maistuu todella hyvin, ja pikkukaveri syö nyt kiinteitä viisi kertaa päivässä, sekä imaisee noin kahdeksat maitohuikat vuorokaudessa. Hän popsii melkein mitä vain, ja saa melko hyvin järsittyä paloja kovemmistakin ruuista kahdella hampaallaan. Ruoka saa olla myös nykyisin aika karkeaa, ja kurkusta menee alas yllättävän isoja paloja.

Tämän kuun hittijutut ovat kaiken maailman narut, nauhat, heinät ja muut pitkät asiat joita voi imeskellä, kylvyt, laulut, se isosisko edelleen, oma peilikuva, lusikan hakkaaminen pöytään, hiekka, ilmaan nostelu ja heiluvien puunlehtien katselu.

Aikaisempien kuukausien katsaukset voi lukea täältä (6kk), täältä (5kk), täältä (4kk) ja täältä (3kk)