Sydäntäsärkevää köhää

Miten ihminen voikaan olla noin sydän syrjällään pelkän yskän takia? Ei kai yskään ole kukaan vielä kuollut… Mutta ei alle 3kk vanha osaa yskiä? Tai saa limaa liikkeelle? Näinollen viimeiset pari päivää olen nukkunut koiran unta, valvonut pojan hengitystä, nostanut äkkiä ylös jos yskiminen on mennyt ilman kakomiseksi ja poika alkanut punehtua kasvoiltaan. Ja kuorrutteena kakussa mokoma köhä on alkanut koettaa tarttua minuuun. Tälläkin hetkellä koetan itse röhiä mahdollisimman hiljaa, jotta kuulen vauvan hengityksen enkä herätä häntä. 

Huonompi homma, ottaen huomioon, että huomenna on ex tempore -projektini ensimmäinen osuus eli luisteluhiihtokurssin ensimmäinen osa. Mutta kävi miten kävi, aion mennä. Toinen kerta on 1.1 ja viimeinen loppiaisena. Sitten pitäisi olla teknisesti parempi hiihtäjä. En ole ennen hiihtänyt oikeilla luistelusuksilla, vaan räpiköinyt ”pertsoilla”, jotka on mitenkuten voideltu. Saa nähdä kuinka mamman käy huomenna.

Suhteet Oma elämä Liikunta Ajattelin tänään