Aamuinen lapsenmielisyyskohtaus

Itse olen mielelläni höpsö, lapsenmielinen ja höpötän pojalle niitä näitä ihan huomaamattani. Tänään bongasin yhtä lailla positiivista lapsenmielisyyttää kyyläysikkunastani, a.k.a olkkarin ikkunasta aamukahvia hörppiessä. Talomme edustan leikkipuistossa on keinuja, joista yksi on ollut viikonlopun ajan rikki. Aamusella kaupungin kunnossapitosedät tulivat sitten vilkkuautollaan korjaamaan keinua taas käyttökuntoon. Siinä aikansa ruuvailtuaan aiemmin rikki ollut keinu olikin jo kunnossa ja sedät tarkastivat vielä toisen keinun kiinnikkeet ja valmista tuli.

Tässä vaiheessa antilapsenmielinen korjaussetä lähtisi vilkkuautollaan toiseen kohteeseen, vaan eivätpä nämä meidän korjaussedät. Paras tapa testata keinujen kuosi on luonnollisesti keinuminen! Niinpä sedät kokeilivat molemmat omia keinujaan ja keilauttivat kunnon vauhdit viereisen parkkiksen työmatkaparkkeerajien ihmetykseksi. Vauhdit eivät jääneet toki yhteen heilahdukseen, vaan ”pojat” ottivat parit kunnon ”kintut kohti taivasta” -heilautusta ja sitten naureskellen pysäyttivät keinut. Musta tuossa on sellaista positiivista maanantaiaamun fiilistä, joka tarttui muhun kuin liima! Nyt taasen jaksaa seminukutun yön jälkeen jo suunnitella tehokkaan maanantaipäivän joka huipentuu pakkausurakkaan ja jatkuu huomenna lähdöllä mökin rauhaan pakoon täältä spurgujen huvipuistosta eli kotikulmiltamme.

Oikein hyvää maanantaita joka iikalle!