Isännän työ on vuorotyötä, katkemattomana ympärivuotisesti, kelloa ja pyhää katsomatta. Iltavuorot vielä menettelevät, vaikkakin silloin on itselläni semitylsää. Aamuvuorot ovat ensimmäisten 4 tunnin osalta koomaista selviytymistarinaa, koska en ole aamuihminen ja Pätkä herää viimeistään klo 7 (iltavuoroina isi herää pojan kanssa ja meikäläinen makaa kuin kuollut lahna ainakin yhdeksään asti, ihanaa!). Yövuorot ovat kaikkein eniten perseestä; […]

En koko mökilläoloaikana oikeastaan edes uskaltanut avata Lilyn sivuja kunnolla, kävin toki pari kertaa huoltotauon aikana kokeilemassa josko olisivat jo auki, mutta huonolla menestyksellä. Sitten pääsin kerran sisään ja olin niin hukassa, että ajattelin jättää kotiinpaluun jälkeiseen aikaan lisätutustumisen, joka ilmeisesti sopi sivustollekin ihan passelisti, koska sivut kaatuivat välittömästi haahuiluni päätteeksi. Nyt sitten ihmettelen mitä […]

Moni varmasti tietää tunteen, jossa ollaan kuvainnollisesti löysässä hirressä? Jotain voi tapahtua tai on tapahtumassa, mutta vitkutellen ja ehkä joskus kun on mahdollisesti aikaa jne jne. Tämä tunne on nyt päälimmäisenä muuttoprojektissamme. Uusi kämppä on melkein valmis, itseasiassa se on ollut tässä tilassa jo jonkin aikaa. Ja loppu on sellaista, mihin emme itse voi vaikuttaa! […]

  Tilannekomiikka on elämäni suola. Kun luin Pätkälle iltasaduksi Vaahteramäen Eemeliä, aloin muistella omaa elämääni tähän asti ja olikin pakko todeta, että on tässä keritty jos vaikka ja mitä huseeraamaan. Heti äkkiseltään tulee mieleen eräs pieni käytännön pila, jonka teimme hyvän ystävän kanssa eräälle ihmiselle, jota emme kumpikaan voi sietää ja jonka omien tekojen puolesta […]

Pätkän tähänastisen elämän toistaiseksi lämpimin päivä. Arskat naamalle, kevätvaatteet päälle ja eikun baanalle. Hurttimus oli ihan puhki lämpimän päivän jälkeen ja lenkki kera isyyslomailevan isännän ja vaunujen kanssa hoiti viimeisetkin hyperenergiat pois ja tällä hetkellä jalkojani lämmittää kasa koiraa. Myös Pätkällä oli jännä päivä, käytiin ihkaekaa kertaa keinumassa! Okei, talon edustan leikkipuiston vauvakeinu on ihan […]

Puutteellisen kuvauskaluston takia kuvani ei kerro ihan koko stooria, mutta avitan hieman. Vapun meidän perhe lusi mökillä ihanassa kevät(talven) rauhassa. Mökkiviikon päätteeksi oli onneksi jo kevät, mutta kun aattona saavuimme möksälle, oli järvi vielä mageen jääpeitteen alla. Vapunpäivänä Helsingissä ihmiset olivat Kaivarissa, me olimme laiturilla hajottamassa jäälauttoja ja patoja, jotka huiman kovassa tuulessa puskivat päin […]

Itse olen mielelläni höpsö, lapsenmielinen ja höpötän pojalle niitä näitä ihan huomaamattani. Tänään bongasin yhtä lailla positiivista lapsenmielisyyttää kyyläysikkunastani, a.k.a olkkarin ikkunasta aamukahvia hörppiessä. Talomme edustan leikkipuistossa on keinuja, joista yksi on ollut viikonlopun ajan rikki. Aamusella kaupungin kunnossapitosedät tulivat sitten vilkkuautollaan korjaamaan keinua taas käyttökuntoon. Siinä aikansa ruuvailtuaan aiemmin rikki ollut keinu olikin jo […]

Otsikon jatkon voi jokainen omalla tyylillään päättää. Miten purkaa oma ärsytys ja tukahtuva tarve huutaa silkasta v*****tumisesta ilman, että The Pätkä ja Thö Kotieläin saisivat slaagin. No täällä tietysti. AAAAAGHHHHGAAAAKELE! *syväänhengitys* uudestaan…..AAARRRRRRRRRR-KELE! Huhhuh, kun helpotti. 🙂

Asumme ison parkkipaikan läheisyydessä ja kadulla, josta käännytään pihaamme on molemminpuolinen pysäköinti ja katu päivittäin täynnä. Töissä ollessani paheksuin kotiintullessani autoja, jotka ovat kieltoalueella ja tukkivat osin sisäänajon taloyhtiön parkkipaikalle. Vanhempainvapaalle jäädessäni huomasin huomaamattani aloittaneeni uuden harrastuksen; ikkunakyyläyksen! Kun kaupungin Parkkeeraus-Birgitit ovat autollaan suhauttaneet talomme ohi, löytyy parkkisväylän tukkivien törkimysten laseista pysäköintivirhemaksulaput, kansankielellä parkkisakot. Harva […]

Heii, kesä tulee! Pistin nokkani ulos tänään ja kävin pienellä happihyppelyllä pihalla. Korttelin päässä tein ”löydön” likaojasta, voikukkahan se sieltä tunki ylös kuran ja roskan keskeltä! Kesä tulee sieltä pikkuhiljaa sittenkin! Jei. Harvemmin näin innostun voikukista, mutta on tää talvi jo nähty ja koettu… 🙂 Kuu kiurusta kesään puolikuuta peipposesta västäräkistä vähäsen pääskysestä ei päivääkään