Pöhnäiset remppaideat kantavat pisimmälle!

Mitä tulee kun on valvonut yön 5kk-rokotteesta itkevää lasta lohduttaen ja suuntaa heti aamutuimaan remppatyömaalle?

Vastaus: Erittäin hyviä ideoita! Ainakin allekirjoittaneen mielestä….

Jos remppajengiltä kysyy, voipi vastaus olla toisenlainen. Tulevassa kodissamme on rakennusajallensa tyypillisiä kiinteitä komeroita, jotka vievät turkasen paljon neliöitä ja hankaloittavat sisutamista (prioriteetit kunnossa 😉 ). Makuuhuoneessa näitä komeroita oli kolme kappaletta ja suunnitteluvaiheessa päätimme poistaa niistä kaksi, koska samalta seinältä muokkasimme seinää muutenkin eli laitoimme yhden oviaukon umpeen saaden ehjän seinän. Suunniteltu purku tehtiin ja alettiin kunnostaa muita seinäpintoja. Tänään kun katselin tilannetta, alkoi jäljelle jätetty hyllynkuvatus häiritsemään toden teolla. Jouduin ottamaan nöyrän ja taivuttelevaisen ilmeen ja ehdotin, että josko sittenkin puretaan se viimeinenkin pois. Tämä toki aiheuttaa itse purun lisäksi katon korjauksen, seinän levytyksen ja maalauksen ja listojen justeerauksen paikoilleen, mutta lopputulos on kyllä sen arvoinen! Hylly purettiin ja kaikki makuuhuonetta koskevat pikkuprobleemani ratkesivat, jes!!!!

Tehtävälista makuuhuone: seinien maalaus/tapetointi, listat ja lattian asennus. Plus pari pistorasiaa lapsiystävälliseksi. 

Tehtävälista olohuone: seinien maalaus/tapetointi, listojen asennus, lattian asennus ja tännekin pistorasiat sellaisiksi, ettei Pätkä täräytä itselleen afroa liikkeelle lähtiessäään.

Tehtävälista keittiö: Kaikki! APUA!  Keittiö on suurin työmaa, koska tällä hetkellä keittiö= lamppu katossa ja pari lattiasta törröttävää putkea. Keskellä lattiaa oleva sirkkelikään ei ole minkään mittapuun mukaan kulinaarinen esine :).

Aikataulu elää kovin, mutta joka päivä etenemme vähän. Sen kestää kun tietää, että lopputulos on melkoisen varmasti huisin hyvä!

Puheenaiheet Sisustus DIY Ajattelin tänään

Oma vauva, vieras vauva, kenen vauva?

Päivän jokainen lööppi käsittelee Jyväskylän vaihtuneita vauvoja. Itseäni kyseinen uutinen hämmentää kovin. Olin pönhässä, toista vuorokautta ennen synnytystä jo valvonut, nukkunut parin tunnin pätkiä kolme kuukautta ennen Pätkän tuloa, eli en ihan täyden pakan pelaaja. Silti se huutava punainen kitarisa piirtyi verkkokalvoille kuin tatuointi, kun leikkaussalissa toivat rääpäleen nähtäväksi. Lisäksi otin vauvasta niin paljon kuvia, että pakostakin puoli sukua tunnisti pojan alkaen 3 tunnin iästä. Siksi en saa päähäni, miten joku sekoittaa vauvan eikä vaihtoepäilyn tultua tarkista muoviranneketta tai muuta tunnistetta??? Jätkän ranteessa oli tiukasti muoviranneke, jossa luki Poika -Sukunimeni-, poikasukupuolen merkki ja syntymäaika väliaikaisella sosiaaliturvatunnuksella.

Onneksi ei olla amerikassa. Siellä tuollaisen jälkeen korvauksilla elellään leveästi vuosikausia ja julkaistaan dokumenttia, elämänkertaa ja ehkä jopa oheistuotteita. Toivon todella, että ks jutussa otetaan järki käteen ja todetaan sen olleen epäonnisten sattumien sarja, jossa ”kusi” moni muukin kuin pitkään parjattu henkilökunta.

Puheenaiheet Ajattelin tänään Uutiset ja yhteiskunta