Totuus löytyi kaurapuurosta, rockradiosta, tuplauunosta…
On tuo selvästi isänsä poika, kun puurolautanen tuli nokan eteen äidin miestä niin ihanalla Nipsu -lautasella Pätkä ehkä aavisti, että jotain on tiedossa hänen päänsä menoksi. Oikein arvattu. Toisin kuin Aknestikillä, totuutta ei löydetty kaurapuurosta, enemminkin löysimme yökkörefleksin. Ei auttanut mikään; ei lentokonepörinä, ei lusikan matkaaminen pitkin olkkaria koko Pätkän näkökentän laajuisella alueella, eikä varsinkaan isin tikahtuminen nauruun kun poika maisteli ensimmäistä kertaa kaurapuuroa köhisten ja yökkien. Isänsä ei näet voi sietää minkäänlaatuista puuroa, ei edes pakolla. Nyt teen 110% parhaani, ettei Pätkä opi samaa asiaa, koska itse tykkään puurosta ja se on oikeasti hyvää ( ja halpaa) !
Tarkoitus oli yrittää vielä tänään illalla uudemman kerran, mutta kolmen päivän remppaputki uudella kämpällä maalisudin varressa vei energiat. Vaikkakin väsymys on plussaa, se tarkoittaa, että remppa etenee ja muutto senkun lähenee. Toki tekemistä on ihan kamalasti, ennen kuin pääsemme edes pakkailemaan, mutta silti päämäärä lähenee pikkuhiljaa!
(image: http://bluebuddies.com/MsgPics/001966-Baby-Greedy.gif)
