Flunssa
Syys ja syysflunssa.
Syön paljon vitamiineja, joka päivä. Beetä, Ceetä, Deetä ennen kaikkea, sinkkiä, magnesiumia, kalkkia ja kalanmaksaöljyä. Kerran kahdessa viikossa annostelen ne aina dosetteihin, niin on helpompi ne huitaista huiviin. Ja syön ne kaikki kerralla, vaikka ilmeisesti kaikkia vitamiineja ei suositella otettavan samaan aikaan, vaan pitäisi olla x aikaa välissä vitamiinin a ja vitaminin b välillä.
Nyt mulla oli about viikon tauko etten syönyt, jotenkin vaan unohdin niiden olemassaolon, vaikka ne keittiössä ovatkin suoraan nenän edessä. Ja kyllä koen, että ne ovat auttaneet, olen viimeksi ollut sairaana tammikuussa 2017. Tai no sairaahan olen koko ajan, mutta flunssakuumeessa. Viime viikolla kipeytyi ensin kurkku ja sit lähtikin voimat ja alkoi nenä vuotaa. Varsinaista kuumetta en kuitenkaan saanut, pientä lämpöä kylläkin. Eli tämmöstä foliohattuilua; unohdat vitamiinit → sairastut.
Tottakai olen tässä ollut ahdistunut, että aiheuttaako tämä flunssa nyt pahenemista perussairaudelleni. Koska pienikin nuha tai flunssa voi laukaista pahenemisvaiheen. Siksipä syön vitamiineja (yleensä) huolellisesti sekä välttelen tilanteita, missä voi saada jonkun pöpön. Esimerkiksi julkisissa kulkuneuvoissa matkustamisessa on suuri vaara (siis mun mielestäni), kun kaikki pakkautuvat samaan bussiin ja joku siellä köhii, niin siitähän se helposti leviää muihin matkustajiin. (Sama pätee myös lentokoneisiin. Niitä en haluaisi vältellä, mutta olen joutunut välttämään). Siispä olen ilmastonvihollinen ja kuljen pääasiassa autolla. Suurimmaksi osaksi mieheni kyydissä, mutta on mulla omakin auto, millä pääsen tarvittaessa liikkumaan. Ja sen onnistuin ”kolaroimaan” toissapäivänä eli onnistuin jostakin tuntemattomasta syystä peruuttamaan toista autoa päin…. Geez, 19 vuotta ajokortti ja tää oli eka kerta kun kävi mitään. Tai toiselle autolle ei onneks käyny mitään ja mun Polokin sai vaan osumaa takavaloon.
Sain eilen kuitenkin uuden tuntohäiriön, mikä vaivasi puoli päivää, mutta onneksi hävisi. En tiedä sitten oliko flunssalla vaikutusta asiaan. Tuntui kuin olisi kyynel valunut poskea pitkin. Herätessä luulin itkeväni, mutta kyseessä oli tosiaan tuntohäiriö. Onneksi se hävisi päivän mittaan. Jo pidempään mulla uutena oireena on vaivannut vasemman jalan ukkovarvas. Tuntuu, kuin olisin astunut johonkin märkään, vaikka sukka on ihan kuiva.
Tällä hetkellä elämä kuitenkin voittaa ja pääsin jopa töihin. Toivottavasti olis tän vuoden sairauspoissaolot nyt pidetty.