Ennakkopäätös osakuntoutustuesta

Ennakkopäätös osakuntoutustuesta

Työkykysi on arviomme mukaan heikentynyt määräaikaisesti
osakuntoutustukeen oikeuttavasti.

Kuntoutumisesi edistämiseksi sinulle voidaan myöntää
osakuntoutustuki. Työkykysi on arvioitu heikentyneen
osakuntoutustukeen oikeuttavasti 8.12.2019 alkaen 28.2.2021 saakka.

Nyt se sit tuli. Ennakkopäätös. Sekavat ajatukset. Toisaalta helpotus. Toisaalta tekis mieli itkeä. Olenko tosiaan näin *tun sairas, että jään alle nelikymppisenä määräaikaiselle osatyökyvyttömyyseläkkeelle?

Järki sanoo, että tämä tulee nyt tarpeeseen. Lukuisat poissaolot töistä, jatkuva väsymys, sosiaalisen piirin kutistuminen, harrastusten puuttuminen… Eihän elämä tätä voi olla. Olisi kiva jaksaa harrastaa, tavata ystäviä, jaksaa olla töissä, elää kuten terveet. Tai no, melkein terveet. Mutta täyttä työpäivää tekemällä se ei ainakaan tällä hetkellä ole mahdollista. Miksi mua silti ahdistaa?

Ja tämähän on määräaikaista. Vuoden päästä tilanne voi olla ihan toinen. Jos hyvin käy, niin palaan tekemään töitä täysipäiväisesti. Jos huonosti, jatkan osa-aikaisesti. Entinen kämppikseni kirjoitti mulle osuvasti Facebookissa, että ”vaje työkyvyssä ei vähennä ihmisarvoa”. Näinhän se on. Mutta kun tämä nykyaika on jotenkin  niin työorientoitunutta.

Mutta näillä mennään. Ilmoitin esimiehelleni, että aloitan tuon 1.3. ja pyysin palkanlaskentaa laskemana mulle palkan, ravintodun ja lomarahat, että miten voin jatkossa työskennellä. Itsellä toiveena olisi neljä työpäivää, viisi tuntia kerrallaan, mutta en tiedä olisiko se mahdollista. No, jään nyt painiskelemaan ja sulattelemaan tätä koko asiaa.