Lääkkeet!

Lääkkeet! Niinkun Pasilan Kyösti Pöysti huutais.

En ole koskaan oikein joutunut syömään mitään lääkkeitä säännöllisesti. Ehkäisypilleri on ollut ainoa päivittäin muistettava. Ja senkin muistamisessa on paikoitellen ollut haasteita. Mutta nyt. Joka päivä nappia naamaan. Ei ole edes viikon taukoa, kuten ehkäisypillereissä, vaan joka päivä….

Neurologi antoi minulle kaksi lääkevaihtoehtoa, tabletteja molemmat. Olen ollut kauhuissani, että jos saankin pistoslääkityksen, mutta onneksi sitä ei tähän saumaan edes ehdotettu. Toista lääkettä piti ottaa kaksi kertaa päivässä (Tecfidera) ja toista kerran (Aubagio). Jälkimmäisestä lääkäri sanoi, että se saattaa aiheuttaa hiusten ohenemista… Valitsin kuitenkin Aubagion, koska sitä otetaan vain kerran päivässä. Ja toivon, ettei hiukset lähde kokonaan… B-lausunto lähti Kelaan lääkkeen erityiskorvattavuudesta. 

Yllättävän nopeasti sainkin Kelasta päätöksen lääkkeelleni ja eilen kävin apteekista hakemassa sen. Sain vain kuukauden satsin kerralla, koska lääke on niin kallis. Ja reseptiä oli kirjoitetu yhteensä vain neljäksi kuukaudeksi, jos lääke ei vaikka sovikaaan.

Farmaseutti laski mulle päivän valmiiksi, että milloin saan noutaa seuraavan kuukauden. Aika rasittavaa kyllä, että pitää kuukauden välein ravata apteekissa. Mutta eipä onneks oo hinnalla pilattu. ;) Haastavaa on myöskin, että tämän lääkkeen kanssa joutuu ramppaamaan verikokeissa, ensimmäiset on jo kahden viikon päästä. Sen jälkeen joudun käymään verikokeissa kerran kuukaudessa. Ja ensimmäinen lääkärin soittoaika on kolmen kuukauden kuluttua.

Ainakin tuo lääke on tehty hyvin selkeäksi ottaa. Toivoa siis on, että muistaa ottaa lääkkeen. Mikäli lääkkeet ovat vain näkyvällä paikalla. Ite päätin, että otan lääkkeen aina aamulla, joten säilytän niitä yöpöydälläni. Eli ensimmäisenä kun saa silmät auki, niin lääkettä naamaan. Yleisissä sivuvaikutuksissa mainittiin pahoinvointia ja päänsärkyä, mutta kumpaakaan en  ole vielä tuntenut ja lääkkeen ottamisesta on kulunut 3,5 tuntia. Toki vielähän tässä ehtii…

Mutta näillä mennään nyt jatkossa. Pitää soitella neurologian polille tänään, että päätös tuli ja lääkitys aloitettu. Siellä he sitten ohjelmoivat mulle tuon verikoeaikataulun.

Mutta kivaa viikonloppua kaikille! Itse aion pelata Pokémonia, nähdä ystävää, nauttia kesästä ja yrittää unohtaa tämän sairauden niin hyvin kuin voin. Kuten taisin jo aiemmin kirjoittaa, olen edelleen se sama nainen. Nyt mulla on vain ”ominaisuus”, kuten joku taisi mainita. Edelleenkään en asiasta halua kertoa, muutama läheinen asiasta tietää eli en ole sinut sairauteni kanssa. Mutta työstetään asiaa….. :)