Puolivuotiskontrolli

Maanantaina oli viimein mun puolivuotiskontrolli. Aubagio jatkuu. Lääkkeen kanssa ei ole ollut ongelmia, ei sivuvaikutuksia. Ainoa sivari on tukan lähteminen. Se alko neljän kuukauden paikkeilla ja sitä todella lähtee. Paikoitellen itkettää, kun suihkun jälkeen näkee viemärin kannen. Tai kun harjaa hiuksia… Siksipä olenkin melkein lopettanut hiusten harjaamisen. Hieman selvitän ja vähän harjaan, mutta siinä se sit saa olla.

Kipulääkkeeni Lyrican annostusta nostetiin ja se vaihdettiin kuulemma edullisempaan vaohtoehtoon, mutta sama vaikuttava aine, Pregabalin Orion. Ensin otan iltaisin isomman annoksen  ja parin viikon päästä myös aamuisin. Voin kertoo, että iltaisin nyt olo on ollut kuin olisi humalassa. Toivottavasti siedätyn tuohon ennen eemulääkkeen annoksen nostoa, koska töistä ei kyllä tule sit mitään…. Toinen iltalääke Noritren pysyi ennallaan. Lisäksi sain uuden lääkkeen; kerroin, että pissahätä yllättää nykyään yllättäen ja silloin on pakko päästä vessaan. Heti. Ei voi odotella. Onneks vahinkoja ei vielä oo sattunut…. Ja nyt sain Betmiga-lääkkeen yliaktiiviseen rakkoon. Kyllä mua suretti, että joudun syömään pissalääkettä alle nelikymppisenä. Mutta odotellaan onko lääkkeestä apua. Kuukauden nyt testissä.

Lisäksi perään soitettiin, että mun pitää mennä MRI-kuviin eli magneettikuviin. Multa kuvataan taas pää, kuulemma ns. nollakuva otetaan.Sunnuntaina keskellä päivää. Menee äivä ihan piloille. Ensin aamun odottelet, et on kuvaus iltapäivällä. Et voi keskittyä mihinkään, kun pitää seurata kelloa, ettn myöhästy. Ja kun kuvauksesta pääsen, niin pitääkin jo laittaa ruokaa ja sit alkaakin jo melkein olla ilta. Olisin halunnut joulumarkkinoille sunnuntaina, mut nyt nekin jää välistä.

Kuukauden päästä siis lääkäri soittelee mulle, et miten on mennyt. Että miltä pääkuvat näyttää, verikokeiden tulokset ja miten lääkemuutokset ovat sopineet. Mua kyllä pelottaa noi pään kuvat. En halua tietää, että tauti on edennyt. Koska kyllähän se on. Se etenee koko ajan. Lisäksi verikokeissa multa katotaan joku akvaporiini 4, ja googlaamalla löysin jonkun NMO:n mikä johtaa näön menetykseen. Ja just eilen ja tänään mulla tuntuu olleen näköhäiriöitä näyttöä katsoessa.

Maanantaina oli kyllä yksi itkupäivä. Kaikki itketti. Ja vitutti. Kaikki. Fiilis oli aikalailla se, että vois melkein vetää purkillisen pillereitä napaan, ni sit ois hyvä olla. 

Tiistaina huomasinkin näössäni vikaa. Näyttöä oli vaikea katsoa ja teksti ikäänkuin aaltoili.  Tätä jatkui myös keskiviikon ja torstaina varasin ajan lääkärille. Sairaslomaa tuli loppuviikko. Mut ei tiedä, että onko mäsän aiheuttamaa, alkava pahenemisvaihe? Vai onko kipulääkityksen nosto mahdollisesti aiheuttanut näköhäiriön? 

Ainiin, viime lauantaina oli meidän vammaisten pikkujoulut ja oltiin baarissa. Olihan kyllä hauska ilta. Harvoin jaksan edes niin myöhään olla hereillä mitä siellä tuli oltua. 

Kivaa viikonloppua kuitenkin! 

Suhteet Oma elämä Hyvä olo Terveys

Tuleva kontrolli

Mulla on parin viikon päästä ”puolivuotiskontrolli” eli oon pian syönyt puoli vuotta Aubagiota ja menettänyt varmaan puolet hiuksistani. Ja lisää lähtee joka päivä. Nyt on ihan ohut, ruma ruippatukka. Kestäisin hiustenlähdön, jos tietäisin, että lääke parantaa. Mutta kun ei se paranna. 

Sain postissa kirjeen ajanvarauksesta ja sen mukana oli MS-potilaan esitietolomake.

20171127_215710.jpg

Lomakkeessa kyseltiin oireista mitä on ilmennyt viimeisen vuoden aikana. Vaikka mulla on ollu kaikenlaista kremppaa vuosien varrella, olen kuitenkin pitänyt itseäni terveenä. Siksipä olikin vähän järkytys, kun huomasin ruksanneeni yhtä lukuunottamatta kaikki kohdat. 

20171127_215732.jpg

Kyllä se itselle on pakko myöntää, että sairas tässä ollaan eikä se muuksi muutu. Muutakuin pahempaan.

Mulla oli kahdet pikkujoulut tänä viikonloppuna. Oli ihan mukavaa, mutta huomasin, että kahden illan sosialisointi on erittäin uuvuttavaa. Lisäksi eilen baarissa vessaan mentäessä oli kolme jyrkkää porrasta, niin kyllä huomasin hieman hankaluuksia niitä kävellessä. Että alamäessä taidetaan olla ja siitä se vaan kiihtyy.

Suhteet Oma elämä Hyvä olo Terveys