Mies, tuttava, tulit tupareihini ja koit oikeudeksesi silitellä takamustani. Ihan vain ohimennen. Miksi? Oletitko, että minulle puolituntemattoman ihmisen kosketus olisi mieluisa? Vai eikö sinua kiinnostanut, että kokisin tilanteen epämiellyttäväksi? 

Tuntematon mies, tulit baarissa kopeloimaan rintojani, kun kielsin, kutsuit minua huoraksi. Miksi? Oliko avonainen kaula-aukkoni kutsu sinulle? Viestinkö, että kaipaisin kosketustasi? Ehdotinko sinulle seksiä maksua vastaan? Pitäisikö kosketuksesi imarrella minua, pitäiskö minun tuntea itseni halutuksi?

Mies, ahdistelit minua junassa, kutsuit kauniiksi. Kielsin, et lopettanut. Vaihdoin paikkaa, seurasit perässä. Jouduin miettimään, uskallanko jäädä omalla asemallani pois, jäin, seurasit. Tulit perässäni kauppaan, odotit ja lähdit taas seuraamaan. Minut, kuten muutkin naiset on opetettu: älä vain jää yksin, älä johdata seuraajaa kotiin. Joten jäin puhumaan puhelimeen ja odotin, että katoaisit. Katositkin, silti kävelin kotiin pitkää reittiä ja menin sisään pyykkituvan kautta, jos vain vahingossa olisitkin vielä jossain. Olin viisas nainen, toimin kuten minulle oli opetettu. Sen sijaan, että opetamme naisia, miten ei jäädä uhreiksi, pitäisikö meidän opettaa miten sinä, mies, et tee naisesta uhria?

Mies, miksi kosket? Miksi kosket tuntematonta naista, tietäen että kosketuksesi ei ole tervetullutta? Miksi pidät tätä oikeutenasi? Älä ymmärrä tätä väärin, pidän kosketuksestasi, silloin kun sitä myös itse haluan. Nyt kutsut minut nipoksi, sehän oli vain leikkiä, pieni kosketus, mutta entä jos sama tapahtuisi sinulle? Olet viettämässä iltaa kaveriporukalla, tuntematon ihminen tulee luoksesi ja koskettaa sinua tavalla, jonka koet epämiellyttäväksi tai jopa ahdistavaksi? Olisiko se sinulle vain leikkiä? Hauska läppä? Niin, ei sinuakaan ehkä naurattaisi.

Minulle väitettiin, että feminismin aika on loppunut, että ei sitä enää tarvita. Miehet ja naiset ovat tarpeeksi tasa-arvoisia. Tämän sanoi nainen. Nainen, joka on todennäköisesti kohdannut kaikki kuvailemani asiat. Asiat, jotka ovat tapahtuneet minulle, viimeisen kahden viikon aikana. Ja ei, ne eivät ole uusi asia. Ne ovat arkipäiväisiä, niin ”vain käy joskus”.

Niin kauan, kuin nämä ja monet muut asiat ovat arkipäivää, niin kauan feminismiä tarvitaan. Siksi näissä vaaleissa, myös minä olen antanut feministisen äänestyslupauksen ja äänestän vain ehdokasta, joka on feministi.