Kävimme viime kesänä Kiovassa. Siellä oli niin kaunista. Ja rauhallista. Nyt huolettaa, ja harmittaa. Muistot viime kesästä Kiovan kaduilla tulvivat mieleeni. Ravintoloissa, borssikeittoa syödessä, valtavissa katedraaleissa, kommunistisilla muistomerkeillä, joka paikassa oli niin mykistävän ja yllättävän kaunista. Missä on itäblokkimaisuus? Missä köyhyys? Ymmärsin toki jo silloin, että Kiova on kuin luolaluostarin kultakupoli. Kiillotettu viimeistä piirtoa myöten kestämään päivänvaloa. Jo matka lentokentältä keskustaan näytti Ukrainan toisenlaiset kasvot. Usein matkustaessa haluaa nähdä vain sen kiillotetun puolen. Totuus on kuitenkin usein paljon kirjavampi. Ja karvaampi.

Äänestysprosentti Krimillä oli 123%, jopa parempi kuin Pohjois-Koreassa. Ja nämä Nobel-uutiset sitten. No, vain siksi, että olen länsimaalainen, ei pidä vain sokeasti uskoa kaikkea, mitä lehdistä lukee. Vaikka uutisointi on laimennut parissa viikossa ja media rauhoittunut Ukrainan tilanteen suhteen, todellisuutta ei pidä unohtaa. Koko ajan mielenosoittajia vaiennetaan, laukauksia ammutaan, ihmiset valitsevat puoliaan. Latvialaisohjaaja Alvis Hermanis protesoi Venäjän poliittista johtoa vastaan perumalla ohjaustyönsä Janácekin Jenufasta. Toisaalta useiden muiden muusikoiden tavoin Kapellimestari Valery Gergiev on ilmaissut tukevansa Putinin hallintoa. Voisin seurata tilannetta vaikka kokopäiväisesti, ihmetellä, pettyä ja pelästyä.

Ottamatta sen kummemmin kantaa puoleen tai toiseen, olen ehdoton siitä, että jokaisella tulisi olla mielipiteenvapaus. Sananvapauden ja taiteentekemisen vapauden hinta ei saa olla ihmishenki! 

Tosiaan, niin kuin sanoinkin jo edellisessä postauksessa, viikonloppuna suuntaan Budapestiin. Eivät ne uutiset sielläkään päin kovin herkkua ole. Erilaisuus ei valitettavasti oli Unkarissa rikkautta. Olen käynyt Budapestissa yli 15 kertaa ja asunutkin siellä vuoden verran, joten en tule saamaan tällaista samanlaista eka kerta -efektiä Tonavan rannalla. Jos minut joskus valitaan vaikka Miss Keittiöksi, niin kyllä minä oikeasti toivoisin sitä maailmanrauhaa. Wikipedia sanoo, että maailmanrauha on utopistinen ajatus. Toisaalta koulussa aina sanotaan, ettei Wikipedia ole vakavastiotettava lähdeaineisto.