Mitä omaan valmennukseeni kuuluu?
Pää on kipeä, väsyttää, koko ajan on NÄLKÄ! Nämä olivat fiilikseni ruokavaliosta ensimmäisinä päivinä aloituksen jälkeen. ”Jos tää tämmöstä on, niin mä en kyllä tätä kauaa jatka.” Reilu kolme viikkoa on nyt valmennusta takana ja alusta huolimatta ajatukset ovat kääntyneet positiivisempaan päin.
// Rauhassa syöty aamupala, päivän paras hetki.
Joulunajan syömisten aikana vatsalaukkuni tottui isompaan ja raskaampaan ruokaan, joten ensimmäiset päivät olivat haastavia niukemman kalorimäärän vuoksi. Oikeastaan totuttelua on vaatinut ennemminkin se, että hiilareita ruokavaliossa on huomattavasti totuttua vähemmän, kun taas proteiinin ja rasvan määrä on selkeästi isompi. Myös ruokavalion yksipuolisuus tuotti aluksi päänvaivaa, mutta viikkojen aikana olen huomannut että vähistäkin raaka-aineista saa maistuvaa ruokaa kun hieman jaksaa panostaa. Nyt ensimmäisten päivien hirveä nälkä on tasoittunut ja kroppa on alkanut pikkuhiljaa tottumaan uuteen ruokavalioon.
// Viimeisten viikkojen aikana keittiövaaka on ollut kovassa käytössä.
Mittaa, punnitse, pilko, rasioi. Näistä toimista koostuvat päivittäinen eväiden teko. Tämä onkin ollut minulle uuden opettelua. En ole aiemmin ”joutunut” töihin eväitä ottamaan, koska olen saanut töitteni puolesta lämpimän ruuan sekä aamupalan. En myöskään ikinä aiemmin ole punninnut ruokiani. Aamurutiinit ovat nyt kestäneetkin kotona aiempaa kauemmin, kun aamupala on tullut ainakin osittain syötyä kotona. Sehän tarkoittaa aiempaa herätystä kuin aiemmin – kääk! Nukkuminen on parasta maailmassa, ja riittävä nukkuminen erittäin tärkeää oman jaksamisen kannalta.
Päiväni ovat siis vaatineet aiempaa enemmän suunnittelua ja erilaista aikataulutusta. Välillä tuntuu että päivän päätteeksi ei enää jaksaisi alkaa eväitä tekemään, kun työpäivän jälkeen on käynyt salilla ja päässyt vihdoin illalla istahtamaan sohvalle. Kaikkeen kuitenkin tottuu, eikä eväiden teko tunnu enää niin vastenmieliseltä kuin aluksi. Luonteeni on muutenkin sellainen, että kun johonkin ryhtyy, se myös hoidetaan loppuun. Ihan täyttä kunniaa en kuitenkaan ruokavalion noudattamisesta voi ottaa, koska muun muassa kummityttöni synttäreillä söin hyvällä omalla tunnolla kakkua. Olen myös hieman soveltanut esimerkiksi vaihdellen ruuassa käytettäviä öljyjä, jottei ruokavalio olisi niin yksipuolinen. Ajatuksenani on kuitenkin noudattaa ohjeita, mutta sallia erityistilanteissa poikkeus. Herkkujen poisjättäminen ei muutenkaan tuota minulle sen suurempaa ongelmaa, koska en joka viikko normaalistikaan syö herkkuja.
// Mun uusi lemppari – maapähkinävoi! Toimii hyvin niin smoothiessa kuin riisikakun päällä ja pahimpaan herkkunälkään myös banaanin kanssa. =D
Ajatusmaailmani ruuan suhteen on kuitenkin salliva. Kun ruokavalio on pääpiirteissään terveellinen ja monipuolinen, on herkuttelu silloin tällöin jopa suotavaa! Aina ei voi noudattaa tietynlaista kaavaa, ja itselleen pitääkin olla lempeä. Asiakkailleni en suosittele missään nimessä ehdotonta ruokavalion noudattamista. Jos laadin ruokavalion valmennuksessani, on sen tarkoitus olla aluksi ohjenuorana sille, miten kannattaisi syödä, jotta kaikki ravintoarvot täyttyisivät ja energiaa tulisi tarpeeksi. Monesti ihmisten ongelmana onkin, että syödään aivan liian vähän.
// Kuten ilmeestä näkee, treeneissä tehdään, eikä vaan olla tekevinämme! @Fitnesspa – naisten liikuntaklubi
Valmennukseen kuuluvat treenit ovat olleet hyvää vaihtelua, vaikka itse olenkin tottunut jaottelemaan treeniviikon eri tavalla. Treeneihin kuuluu myös kerta viikkoon HIIT ( =high intensity interval training), mikä on itselle ollut kauhistus, mutta myös uudistus. Näin vannoutuneen punttitreenaajana HIIT on ollut melkoista kyyneleitä, verta ja hikeä, ja taas kerran hyvä muistutus itselleni siitä, miten tärkeää monipuolinen treenaaminen on. Aerobinen kuntoni kaipaa kipeästi huomiota.
Summasummarum – tällä hetkellä positiivisin mielin eteenpäin kohti loppu kiriä! Puolivälissä jo kohta ollaan. =)
Terkuin Aino