Ootte pyytäneet tosi paljon postausta maalaustarvikkeista, joita mulla on ja mitä voisin suositella heti alkuun kaikille, jotka haluaa aloitella maalausharrastuksen. No, mä en oo lähellekään asiantuntija, eli tein ite valinnat ja hankinnat ihan fiilispohjalta, joten en tiedä onko tässä vinkkilistassa mitään järkeä. Mutta, nää mä ite päätin hankkia ja oon todennut hyväksi, eli ehkä tästä on sitten hyötyä heille, jotka haluavat aloittaa.

Sinänsä suuria panostuksia ei mun mielestä tarvii. Esim. about 30 akryylivärin setin saa melko edullisesti ja pari perussivellintä, niin pääsee alkuun. Mä taisin ihan ensin hankkia sellaisen kolmen pellavaisen pinkopohjan setin Clasulta ja se maksoi ehkä siis jotain 20 € tienoilla. Yhteen sellaisista tein ihan ekan akryylikokeiluni ja se oli hauskaa ja innostuin, joten hankin sitten lisää erilaisia tarvikkeita.

Jos oikeesti haluaa alkaa puuhailemaan maalaamisen kanssa, niin ihan ensin täytyy miettiä, haluaako maalta öljyväreillä vai akryylillä vai akvarelleilla ja hankkia tarvikkeita vähän sen mukaan, minkä valitsee omakseen. Mun valinta on akryyli, koska tällaiselle suurpiirteiselle tekijälle akryyli tuntuu hyvälle. Saa tehtyä abstraktia värisotkua ja korjata vaikka tuhat kerrossta päällekkäin, jos menee pieleen. Niinpä mulla on vaan akryyliä (muutama Vinylique -maali, joka käyttäytyy hyvin samalla tavalla). Ensimmäiseksi mä myös hankkisin maalaustelineen. On pöytäversioita ja ihan lattiaversioita ja suosittelen jälkimmäistä, sillä se mahdollistaa innostumisen ja sen, että tekee isompia maalauksia. Suosittelen kokoontaitettavaa, joka ei juuri vie tilaa kasassa ja kasattuna taas on tukeva ja siihen saa isonkin pohjan helposti. Clasulta löytyy tällainen, joka on hyvin samanlainen kuin mun teline. Mulla on tämä Arteljeesta, joka on siis verkkokaupan lisäksi kivijalkaliike Treen keskustassa. Tosta Clasun ei oo kokemuksia, toi mun on ainakin tosi jykevä ja helposti operoitava kasaan ja auki 🙂

Pohjia on tosi erilaisia. Puuvillaiset pohjat on hieman karkeampia kuin pellavapohjat, jotka on tasaisempia ja niiden pohjustamiseen menee musta vähemmän aikaa ja maalia. Mutta molemmat toimii ja kaikki nää mun isot pohjat on puuvillpohjia. Näitä löytyy sanalla ”pinkopohjaa” vähän joka koossa maailmasta. Mä oon ostanut enimmäkseen näitä Arteljeesta ja Minimanista, sillä jälkimmäisessä löytyi noita pyöreitä pohjia. Lisäksi pohjia on monessa verkkokaupassa, esim. Temperassa, Artshopissa, Taidetarvikkeessa jne. Suosittelen tutkimaan hieman ja vertailemaan hintoja. Clasun pellavapohjat on best mun mielestä, mutta niissä on vähän kokorajoitusta, jos haluaa tosi isoja pohjia. Myös esim. Suomalaisesta ja Sinellistä saa jotain pohjia, mutta yleensä aika pieniä.

Pinkopohjien lisäksi mulla on tällaisia kangaspohjia, jotka on siis ohuita, ja niissä on hauskaa kokeilla ja testailla mun mielestä, mutta moni käyttää ihan sellaisiakin. Pinkopohjissa mulla on sekä Deep Edge että tavallisia pohjia, eli syviä ja tavallisia.

Arteljeesta muuten kerrottiin, että pyöreät pohjat on lopetettu tuotannossa kokonaan (en tiedä onko juuri se kyseinen merkki vai yleisestikin), joten sellaisten löytäminen voi olla haastavaa. Aloittaisin ehkä ensin ihan pienellä pohjalla ja kokeilisin erilaisia tekniikoita, niin sitten panostaisin isompiin pohjiin, jotka maksaa helposti sen 30-50 euroa kappale. Ja esim. akryylissä on tuhat erilaista tekniikkaa, sillä millä tahansa voi maalata ja kaikkea voi kokeilla 🙂

No entä ne maalit sitten? Mä en oo huomannut suurta käyttöeroa eri merkeissä, eli so far akryyli kuin akryyli kelpaa. Winsor Newton ehkä silleen ihan inasen mun suosikki, koska niillä on ihania sävyjä. Eniten mulla on kuitenkin Amsterdam-merkin maaleja, ne on edullisempia ja niistä saa isoja purkkeja hyvään hintaan. Ja ihana värikartta. Ihanimmat sävyt ja maalit on kuitenkin mun nielestä Vinylique-putelit Arteljeessa, voisin haaveilla niiden sävyjen edessä monta vuotta. Mutta siis mulla on myös Clasun maaleja ja esim. Sinellin maalit oli mun ihan ekan taulun maaleina ja toimi erinomaisesti.

Mä lähtisin alkuun hankkimaan ihan vaikka isomman valkoisen purkin, ja mitä ikinä värejä, mitkä tuntuu itestä hyvälle. 3-4:llä värillä pääsee jo tosi pitkälle, varsinkin jos niitä sekoittelee. Mä oon vähän innostunut ja mulla on ihan luvattoman paljon värejä, eli pakko jatkaa harrastusta tästä ikuisuuteen. En valita 😀

Välinepuolella suosittelen hankkimaan muutaman hyvän siveltimen (omalle maalivalinnalle sopivan, tässä kannattaa ihan käydä vaikka taidekaupassa) ja sitten ehkä pienen pakkauksen palettiveitsiä, jos haluaa kokeilla niillä tehdä, niillä tulee kivaa jälkeä. Mun siveltimet on sieltä sun täältä nekin, suurimmaksi osin Arteljeesta. Siveltimien ja palettiveisten lisäksi suosittelen myös jotain pesusienen tyyppistä, josta saa revittyä paloja, koska sienellä saa kanssa hauskaa jälkeä aikaiseksi. Ihan omalla fiiiksellä lähtisin siis kokeilemaan sitä, mikä tuntuu itestä hauskalle.

Ja sitten päälle vielä lakkaa, vernissaa, siinä muodossa kuin itse tykkää. Mulla on esim. suihke, joka on semikiiltävä ja lakka, joka on täysin matta. Esimerkiksi acrylic pouringilla tulos on yleensä hyvin kiiltävä, ja sen vedän aina sitten kuivuttuaan mataksi. Sitten taas akryylityö voi saada ihan uuden ilmeen puolikiiltävällä lakalla, kun se tuo siihen mattaiseen pintaan hieman eloa. Nää ei sinänsä oo välttämättömiä, mutta kuulemma kiinnittävät maalin sen verran paljon paremmin, ettei siihen sitten ota pöly, valo yms. niin pahasti. Oon lakannut kaikki taulut, mitä oon tehnyt, eli ite kyllä käytän.

Koristelussa mä käytän lehtikultaa, mitä oon ostanut Sinellistä ja Artshopista, Molemmat olleet musta ihan samanlaatuisia. Mä levitän aina lehtikullan joko kostean maalin päälle, niin, että se tarttuu siihen, tai sitten laitan siveltimellä harrastusliimaa ja painelen sormella sen kullan siihen. Käytän kullan välissä tulevaa silkkipaperia siihen, että painelen kullan tasaiseksi tauluun. Kullalle myydään omaa lakkaa, jolla saa sen kullan päällystettyä.

Mä oon tehnyt esim. acrylic pouring -työt niin, että oon kuivattanut ne, lakannut matalla, antanut kuivua ja sitten tehnyt kultalisäykset ja päällystänyt ne sitten sillä kullalle sopivalla lakalla.

Ja tosiaan, se Acrylic pouring. Siihen on miljoona eri tapaa tehdä se, ja siihen on ehkä triljoona YouTube-videota, joihin mä olen aivan koukussa. Mä tykkään föönailla tota väriä. Siihen ei oikeestaan mee ihan hirveesti väriä, mutta siihen menee aika reippaasti tota pouring mediumia. Sitä on monella eri merkillä ja saa monesta eri kaupasta, mutta voin suositella esim. Suomalaisen Kirjakaupan moista, on nimittäin halvin. 750 ml maksaa 20 e, kun taas monet taidekauppojen pulloista on n. 35-40 € litra. Ja tollaiseen vähän isompaan tauluun menee kevyesti se litra pouring mediumia, ellei lantraa ihan reippaasti vedellä. Pouring medium ei haalenna värejä, vaan pitää ne akryylivärit lähes samansävyisenä kuin purkissa, käsittääkseni vesi taas muuttaa värejä haaleammaksi. Mä oon nyt laittanut ehkä 1/15 osa maalia ja ehkä 3/15 vetää ja loput tota mediumia. Hyvin on toiminut. Pouring on tosi hauskaa, sillä saa nopeasti näyttävää tulosta, mutta tällä hetkellä itellä on ainakin kova hinku maalaamaan. Ihan oikeesti maalaamaan ajan kanssa. Oon vähän koukussa palettiveitsillä kikkailuun tällä hetkellä, se on tosi hauskaa.

Jos haluatte kokeilla tota pouringia, niin kannattaa ostaa sellaisia kertismukeja, joita voi pitää pohjan alla telineenä. Lisäksi kannattaa hankkia jätesäkkejä tms., jolla suojata ympäristöä, se on sottaista puuhaa. Ja sitten jos haluaa kokeilla tota mun suosimaa hiustenkuivaaja-meininkiä, niin sit suosittelen hankkii siihen jonku kirppariföönin tai jonku vanhan föönin, koska se on aika karun näköinen helposti sen jälkeen. Pouringissa sellainen iso palettiveitsi on musta toi kätevä!

Ainiin, ja sitten tää maalareiden perustarvike, eli paletti. Mun toi perinteisen näköinen vanerinen on muistaakseni Sinellistä. Mutta näitä on paljon erilaisia, esim. muovisia, missä on kolot maaleille, niin niissä sekoittaminen on helpompaa. Mä tykkään tästä perinteisestä jostain syystä eniten, mut sillon ku sekoittelen värejä, niin muovinen on näppärämpi, joskin sen peseminen on hanurista.

Ja tästä tulikin mieleen, hankkikaa myös joku kunnon rätti ja sellainen pyyhe, jonka voi uhrata. Ja älkää unohtako heti pestä välineitä, koska nää on todella veemäisiä putsattavia, jos unohtuu. Metallisista palettiveitsistä akryyli lähtee vaan vetämällä kuivuttuaan, mutta siveltimille se tekee tuhoa. Mulla on aina iso vesipurkki vieressä ja upotan siveltimet kesken maalailun siihen ja pyyhin ne pyyhkeeseen ja sitten vielä maalaussessarin jälkeen pesen ne ihan kunnolla ja laitan kuivumaan. Ja kun sanon aina, niin 90% kerroista, koska oon pari kertaa unohtanut ja enpä unohda muuten enää 😀

Maalaus on varmasti sellainen harrastus, mihin saa uppoomaan rahaa (kröhöm, mies ei enää ees ihmettele mun Arteljee-kuitteja), mutta siihen pääsee alkuun myös tosi helposti ja edullisesti. Suosikaa pieniä kivijalkaliikkeitä ja pieniä yrittäjiä jos voitte teidän hankinnoissa ja niille annan myös ääneni jo senkin takia, että sieltä saa hurjan hyvää palvelua ja osaavaa apua. Ei kannata yhtään nolostella, mä oon ainakin ennen jotenki ajatellu, että ei mulla oo asiaa tollaseen ammattilaisten kauppaan ja sit ku kävelin sisään, oli mulla sata kysymystä ja koko show alkoi sillä, että ilmoitin, etten tiedä mistään mitään ja olen ihan ääliö tässä, mutta innokas. Aina oon saanut tosi hyvää palvelua. Samalla kun tässä suosittelen pieniä yrittäjiä, niin pakko kyllä myös antaa pisteitä sekä Ideaparkin Sinellille että Ratinan Suomalaiselle, molemmista oon saanut superhyvää palvelua myöskin.