Questions Answers

Oon ollu tänään jotenki superväsyny ja liitoskipuinen ja oon vaan rötvänny iltapäivän sohvalla teetä juoden. Kyselin teiltä Instagramin puolella kysymyksiä Q&A -postaukseen ja niitä alkoikin tulla mukavasti 🙂 Jos haluatte, kyselkää siellä IG lisää (tai kommenteissa täällä) ja voin sitten kasata toisen osan niistä kysymyksistä. Oon vastaillu sitä mukaa ku kyssäreitä on tullut, joten tässäpä ensimmäisiä 🙂

Mitkä fiilikset tulevasta synnytyksestä? 

Noooo, sellaiset, että saisi olla pian 😀 Osittain pelokkaat, mut suurelta osin ei. Mulle on hoettu vaikka kuinka paljon sitä, että toka tulee aina helpommin, varsinkin kun lapset on pienehköllä ikäerolla. Toiveissa mahdollisimman nopea (mutta ei liian nopea :D) synnytys, jossa ei tarttis mennä ihan yhtä hankalaksi homman kuin viimeksi. Nyt ehkä eniten mietityttää Danten hoitoon saaminen siksi aikaa kun ollaan synnärillä, jos homma alkaa tosi nopeasti. Miehen ottaisin nimittäin mieluusti mukaan sinne! Odottava fiilis on ja en malta tavata tätä pientä, joka mahassa möyryää kovin aktiivisesti. Jotenkin tuntuu siltä, että ei ole yhtään ennakkotunteita tai -fiiliksiä asiaa kohtaan, vaan oikeastaan odotan vaan, että pääsee ”tositoimiin” ja tapaamaan toisen lapseni. Ainoastaan edellisen synnytyksen eppariarpi on vähän jännittänyt, mutta lääkärin mukaan sitä hädin tuskin erottaa lainkaan, ja että ei olisi sitä tajunnut, ellei olisi siitä tiennyt. Eli se kyllä rauhoitti fiiliksiä ja nyt odotan oikeastaan melko lailla vain positiivisesti koko asiaa.

Mistä sun aamutakki on? 

Ai harmaa pitsihihoilla? Se on Cubukselta, mutta oisko jo vuodelta 2016. Mulla on näitä samoja kaksi ja käytän niitä nonstop 😀

Mikä on lempilaukkusi? 

No kyllä se taitaa aina ja ikuisesti olla mun ensimmäinen Chanelin Boy, eli musta vasikannahkainen Boy ♥

Mikä on sun lempiruoka ja lempiherkku? 

Hmmm, sushi. Hyvä sushi on mun lempiruoka ja rakastan kyllä myös pepperonipizzaa 😀 Lempiherkku on suklaa, mutta tällä hetkellä voisin elää Bounty-jäätelöllä 😀

Oletko tehnyt elämässäsi valintoja, joita kadut jälkikäteen? 

Joo ja ei. Aktiivisesti en kadu mitään. On muutama ihminen, joita ”kadun” päästäneeni lähelle, mutta toisaalta ne on olleet hyvin opettavaisia kokemuksia sekä ystävyydestä että itsestäni ja opettaneet myös olemaan ehkä hieman vetäytyvämpi. On myös opettaneet siitä omasta mielenlujuudesta ja itsearvostuksesta, että myrkyllisiä ihmisiä voi myös katkaista pois elämästä. Yhden kakslahkeisenkin olisi voinut jättää päästämättä elämään, näin jälkiviisaana. Mutta toisaalta, mä en voi ikinä tietää, mikä pala johti mihinkin tilanteeseen, joten en oikein kadu mitään. Yksi myrkyllisimpiä ihmisiä, jotka oon tavannut ja jota pidin ystävänä,johti mut tapaamaan yhden elämäni tärkeimmistä ihmisistä. Voi olla, että meidän polut eivät olisi muuten ikinä kohdanneet. Mun mielestä elämässä ei voi katua jotakin tiettyä asiaa, tapahtumaa tai ihmistä, sillä kaikki johtaa kaikkeen 🙂

Mitä löytyy synnytystoivelistastasi? 

Sanasta sanaan tuolta synnärille lähteneistä toiveista: ”Toiveissa alatiesynnytys. Kätilö-opiskelija toiveissa, lääkäriopiskelija saa myös olla, mutta mielellään naispuoliset opiskelijat. Lääkkeellinen kivunlievitys OK, mutta EI spinaalia. Toiveena olla ammeessa avautumisvaiheessa. Toiveena kätilön avustaminen lämpimällä painellen tms. sillä taustalla iso eppariarpi. Haluaisin, että minulle kerrotaan tehtävät toimenpiteet ja että saan ne hyväksyä ennen niiden tekemistä. Oman raudanpuutehistorian vuoksi toivoisin, että jos synnytys syntyy ilman komplikaatioita ja napanuora on tarpeeksi pitkä, annetaan sen sykkiä loppuun ennen katkaisemista vauvan rautavarastoja silmällä pitäen. Sairaalapelko, toivon pääsyä potilashotelliin jos mahdollista. ”

Sen verran voisin avata, että miesopiskelijoita vastaan ei ole yhtään mitään, mutta viimeksi mun synnytykseen tuli yksi mieskandi, joka näytti ihan mun yhdeltä parhaista miespuolisista ystävistä ja se oli musta niin outoa, että se näköjään vaikutti tähän mun toiveeseen 😀 Nyt kun oon menossa TAYSiin ens viikolla, niin enpä vastustanut miesopiskelijoitakaan, että ihanpa sama.

Tuo napanuoran sykkiminen oli mulle uus juttu, mutta TAYSissa se tehdään kuulemma automaationa näin. En ehkä varsinaisesti pelkää sairaaloita, mutta mua ahdistaa niissä pirusti ja viimeksi vietetyt 5 päivää osastolla on vielä liian tuoreessa muistissa. Siks toiveissa potilashotelli, jos vauvalla kaikki OK 🙂 Aika vähän mulla on toiveita, varmaan sen vuoksi, että viimeksi oli paljon toiveita ja ymmärsin kerrasta, että synnytystä ei oikein voi ohjailla ja käsikirjoittaa. Nyt toivon vaan mahdollisimman helppoa synnytystä ja hyvää kommunikaatiota henkilökunnalta.

Suosikkikohteet Euroopassa? Kaupunki / Ranta. 

– Lontoo. Mun loppumaton rakkaus kaupunkiin on alkanut jo aikaa sitten ja se jatkuu aina vaan. Siellä voisin käydä vaikka jatkuvasti.

– Pariisi on ihana, ihastuin nyt viimeksi myös Köpikseen taas lisää. Split, jos se lasketaan kaupungiksi on yks ehdottomia suosikkeja. Tykkään myös tosi paljon Stokiksesta ja Amsterdam oli pilvenhajusta huolimatta ihana 🙂 Ateenasta tykkäsin myös.

– Rantakohteista Euroopassa Kroatia ja Malta, rrrrakastan Split/Trogir-akselia ja tykkäsin hurjasti myös Maltasta.

Miten voit? 

Kiitos kysymästä muru, ihan hyvin♥ En voi sanoa, että 100 %, koska alkaa oikeesti painaa ja vähän joka paikkaa särkemään, mutta ihan hyvin. Odottavasti, malttamattomasti ja painavasti.

Onko teillä jo nimi vauvalle? 

– On. Itse asiassa kun olin nuori, rakastuin Luka -nimeen (köh, Luka Modric, köh) ja ajattelin aina, että mun pojan nimeksi tulisi Luka Oliver, mistä myös mieheni tykkäsi. No, Benjille nimiä tutkiessa ihastuimme nimeen Dante ja se kiilasi pojan ykkösnimeksi ja olimme miehen kanssa aivan satavarmoja, että meidän toisen pojan nimeksi tulee Luka, jos sellainen joskus meille siis suodaan. Nyt on kuitenkin niin paljon tuttuja Lukaksia, Lukia ja ties mitä samantyyppisiä versioita ja lempinimiä, että jotenkin se ei enää tuntunut omalta, kun sen yhdisti vahvasti joihinkin muihin pikkuisiin. Niinpä käytiin todella pitkä prosessi nimen kanssa. Rakastan nimiä Aslak ja Alvar, mutta Aslak Pastak kuulostaa hassulta ja Alvar on jotenkin aivan eri kartalta kuin Dante. Rakastan myös esim. nimiä Damian ja Nathan, mutta ne eivät istu suomalaiseen suuhun. Niinpä nimeä saatiin miettiä tosissaan. Yksi nimi nousi ylitse muiden, mutta se sopi paremmin toiseksi nimeksi ja nostimme siihen ekaksi nimeksi erään toisen nimen, joka oli valloittanut meidät. Löimme jo joskus kolme kuukautta sitten mielessämme lukkoon ekan ja tokan nimen, mutta jäimme vielä vääntämään kättä kutsumanimestä. Loppujen lopuksi pääsimme asiassa yhteisymmärrykseen 😀 Nyt nimi tuntuu jo tosi luontevalta, mies kutsuu vauvaa nimellä ja olen tilannut jopa tuttinauhan nimellä jo! Toki sen verran ollaan jätetty varausta, että jos vauva ei tunnukkaan syntyessään siltä, miksi olemme ajatelleet hänet nimetä, niin sitten täytyy miettiä vielä.

Millaisia ystävyyssuhteita sulla on? Onko äitiys muuttanut niitä? 

Ihania. Erilaisia. Parhaita. On elintärkeitä ystävyyssuhteita, jotka on mulle todella diippejä ja tärkeitä ja kuin perhettä. Niissä puhutaan ihan kaikesta ja kunnioitus, lojaalius, luottamus ja rakkaus on molemminpuolista. Olen onnellinen kun näitä suhteita on kymmenkunta ja uskon vakaasti niiden jatkumiseen läpi elämän. Ainakin suurimman osan niistä. Sitten on kaverisuhteita. On ystävyyssuhteita, jotka on muuttunu kaverisuhteiksi ja on kaverisuhteita, jotka on muuttunu ystävyyssuhteiksi. Välillä joku on vähemmällä liekillä, välillä kovemmalla. Mun ehkä lähimpiä ystävyyssuhteita kuvastaa hyvin se, ettei aina pidetä yhteyttä päivittäin tai supertiiviisti, mutta vaikka välissä menis 3 kk, se tuntuu lähinnä muutamalta päivältä, koska homma jatkuu aina samanlaisena. Panostan mun ystävyyssuhteisiin niin paljon kuin voin ja pidän niitä arvossa. Toivon, että mun ystävät tietävät sen aina ♥ Äitiys ei oo mun mielestä muuttanut ystävyyssuhteita. Äitiyden myötä olen kylläkin tutustunut pariinkin uuteen ystävään, mutta muuten en näe, että sillä on merkitystä. Osa ystävistäni on äitejä, osa ei ole, ja osa ei tule koskaan olemaan, vaikka isejä heistä ehkä tuleekin 🙂 En oo koskaan kokenut, että asialla on vaikutusta. Tiettyihin ystäviin koen, että äitiys on ehkä lähentänyt jaettujen kokemusten kautta.

Jännitätkö esiintymistä? 

En oikeastaan. En välttämättä tykkää esiintymisestä, mutten jännitä sitä. Tykkään puhua asiasta, josta tiedän ja jossa mulla on annettavaa. Mut sellainen ”tässä on Mungolifen Anna, tulkaa tervehtimään” -tyyppinen meininki on musta jotenkin vaivaannuttavaa 😀

Ootko käynyt Lapissa? 

Oon, mut aivan liian vähän. Haaveissa mennä tänä talvena, jos vauvan kanssa voi!

Ootko koskaan haaveillut kirjan kirjoittamisesta? 

Oon. Oon jopa aloittanut ja luonnostellut ja mulle on tarjottu kirjadiiliä. En lähde projektiin, ennen kuin tiedän 100 % varmasti, mistä haluan kirjoittaa ja että minulla on sille työlle annettavaa.

Miten oot sopeutunut Lempäälään? 

Tosi hyvin! Nyt kun rempattiin keittiö, totesin miehelle, etten muuta täältä ikinä minnekään 😀 Tää on musta täydellinen paikka. Pieni ja rauhallinen, meidän asuinalue jopa idyllinen. Rakastan meidän kotia ja ihmisiä, joita ollaan tavattu täällä. Mun mielestä meidän elämä rullaa täällä tosi kivasti ja toivon, ettei meille tule eteen muuttoa pois täältä, ainakaan ihan lähivuosina. Ollaan sitouduttu tähän, mistä puhuu esim. tuo keittiöremontti ja kaikki kodin parannustyöt ja myös sitoutuminen kouluun ja töihin täällä alueella. Tykkään Lempäälästä 🙂

Kolme luottokauneustuotetta? 

Apua, vaihtelee paljon vuodenajan ja tarpeen mukaan, just nyt suosikkeja on: Esse Probioottinen Repair Oil -kasvoöljy, jonka päälle meikki liukuu paremmin. Charlotte Tilburyn Unisex Healthy Glow -sävyttävä kosteusvoide ja Bobbi Brownin meikkivoide, jonka hajotin juuri taannoin ja kävin heti ostaa uuden tilalle 😀 Mut esim. myös tässä postauksessa esittelemäni kabuki-sivellin on ihan must, jota ilman esim. tuo meikkivoide on ihan eri tuote. Eli kolmeen on mahdotonta edes tiivistää mun suosikkeja 🙂 Noi nyt tuli ekana mieleen 🙂

Ajatuksiasi antibioottien käytöstä raskauden aikana, jos on esim. bakteeritulehduksessa tarpeen? 

Meen lääkärin ohjeilla ja luotan lääkäreiden ammattitaitoon. Mä jouduin syömään tossa antibioottikuurin juuri vähän aikaa sitten otsaontelotulehdukseen, joka aiheutti aivan järkyttäviä päänsärkyjä. Luotan hyväksi havaitun lääkärin arvioon ja osaamiseen, ja joissain tilanteissa antibiootti on pienempi haitta kuin se tauti.

Mitä arvostat ystävyydessä? 

Välittömyyttä, sitoutumista, luotettavuutta, lojaaliutta, läsnäoloa (vaikka vaan puhelimessa), aitoutta, lämpöä, rehellisyyttä. Itse asiassa hyvin samoja asioita kuin parisuhteessakin. Sitä aitoa keskinäistä hyvää mieltä.

Onko joku kasvatuksellinen periaate muuttunut matkan varrella? 

Periaate ei, ne on aika laajoja ajatuksia siitä, miten lapsemme haluamme kasvattaa. Metodit ja tietyt ajatukset, jotka oli lapsettomana on toki muuttuneet. Mun mielestä yks osuvimpia memejä on sellainen kuin ”I was much better at parenting before I had kids”. On nimittäin paljon asioita, joista olin silleen ”mä en sitten tee niin ja näin äitinä, ja mun lapsi ei tee sitä ja tätä. Ehhh 😀 No, lapset opettaa vanhempia yhtä paljon kuin vanhemmat lapsia, eli tässä on tullut kehitettyä erilaisia toimintatapoja ja -malleja, mutta periaatteet on mun mielestä pysyny samana 🙂

Kommentit (3)
  1. Haluaisitko kertoa Danten synnytyksestä? Miten lähti etenemään? Mitä kivunlievityksiä sait? Kauan kesti? Ymymym. 😊

  2. Neitoperhonen
    15.9.2019, 07:07

    Oletko ehtinyt muiden kiireiden keskellä auttamaan siskosi hääjärjestelyissä? Olisi kiva kuulla niistä jotain!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *