Mä tunnen jo, kuinka näppäimistö kuumenee jollain jo valmiiksi otsikon nähtyään. Että nyt se Munkkeli kertoo kuinka ei enää jaksa sekstailla, jes, sosiaalipornoa parhaimmillaan. 

Sori, että joudun jälleen tuottamaan pettymyksen, tämä postaus ei nyt koske sitä. Ei, en ole kyllästynyt itse seksiin, vaan mä olen täysin kyllästynyt jatkuvaan seksin ylitulvaan, joka on rantautunut mun mielestä jotenkin tavallista vahvemmin vaikuttajamaailmaan, tai sitten vaan huomaan sen jotenkin nyt enemmän kuin ennen. Siis ei siinä, onhan pylly pystyssä poseeraukset ja tissit tiskissä keimailut somessa ihan jo vuosia jatkunut ilmiö. Olen saattanut itsekin välillä erehtyä osallistumaan tähän. Mitään uutta somen seksuaalisuudessa ei toki ole, mut tiedättekö mä oon jotenki viime aikoina kyllästynyt. Mut jotenkin noi on ollut sellaista seksin vihjailua, ei suoraa puhetta siitä. 

Mua kiinnostais lukea muiden ihmisten ajatuksia politiikasta ja sisustuksesta ja lasten kasvatuksesta ja mielipiteitä ja pohdintoja ja vaikka leffa-arvosteluja. Mut sit tajuan ykskaks, että mä tiedän enemmän erinäisten bloggaajien ja vaikuttajien seksielämästä kuin heidän lempimusasta tai lempileffasta. Kuka tykkää mistäkin asennosta, mikä värisevä väkkärä on paras dildo kenenkin mielestä ja onhan somessa pyörähtänyt joku kuva jonkun ei-niin-puhtaista seksilakanoista. Jaha. No ei siinä. 

Mulla ei siis ole mitään seksuaalisuutta tai seksiä vastaan. Mun mielestä seksin ei pidä olla tabu, mut mä en jaksa sitä, kun se tuntuu olevan nyt vähän pääuutinen. Mulle ainakin tää koko sexual revolution on vähän old news. Itse oon elänyt melko lailla sellaisen elämän, että miesseikkailut ovat kuuluneet nuoruuteen, eikä niitä ole kukaan mitenkään paheksunut. Mä oon puhunut seksistä niin kavereiden kuin äitini ja mieheni kanssa avoimesti ilman mitään ongelmaa. En mä koe, että meidän pitäisi edelleen naisina jotenkin piilotella seksuaalisuuttamme. Aina toki löytyy joku, joka saa hernarin siitä, että jollain on pitsialusvaatteet raskausvatsan esittelykuvassa ja aina on niitä, joiden mielestä miehet saavat kerätä sulkia hattuun vaikka inkkaripäähineellisen verran, mutta naisen olisi hyvä olla neitsyt naimisiin mennessään. Mut ne nyt alkaa olla niin jyrkkä vähemmistö, että ei niiden takia enää tarvii mitään seksivallankumousta. 

Eikä siinä, seksissähän ei sinänsä ole mitään vikaa. Se on kivaa ja mukavaa puuhaa. Sinkuille ja seurusteleville. Jopa, yhteiskunta kavahda toki, äideille. Mut siis se on vaan musta jotenkin niin... banaalia. (Hah hah, ihan tarkoituksella käytin tässä tylsän sijaan banaali-sanaa, hih hih, olenpa veikeän viksu. Mitä tuli mieleen? :D) Ei mut oikeesti, niin tylsää. Jotakuinkin lähes kaikki harrastaa seksiä. Suomessa pannaan, Sudanissa pannaan. Ihan sama missä päin maailmaa ollaan ja ketä siellä asuu ja mitä kulttuuria edustetaan, seksi kuuluu todennäköisesti jossakin muodossa asiaan. Vähän kaikki harrastaa sitä. Se ei oo mikään vuorikiipeily tai vatsatanssi. Se on sellainen laji, jota harrastaa suurin osa aikuisista ihmisistä ja aika moni nuorempikin. Villiä tai vaniljaa. Usein tai harvoin. Siinä ei tarvii olla mitenkään erityisen taitava tai lahjakas (ellei nyt jotain tosi radikaalia tantraa harrasta) ja perustaidoilla pääsee pitkälle. Mikä siinä nyt on niin jumalattoman jännää? 

Ja siis, palatakseni tähän, etten tiedä vaikuttajien lempileffoja mut tiedän niiden lempiseksiasentoja, niin okei, myönnän. En hirveesti seuraa blogeja, mut kuulen aina välillä jotain "parhaita paloja" tai sitten kerran kuussa otan aikaa ja tsekkailen kollegojeni juttuja. Ja siis tosiasiahan on se, että lempileffa voidaan mainita kymmenen kertaa, eikä se jää kenenkään mieleen eikä herätä mitään radikaaleja tunteita (ellei se nyt oo jotain vähän tosi erikoista), mut kaikki seksijutut nostaa hirveen haloon. Eli vaikka bloggaaja ei tarkoittaiskaan mitään sivulauseen maininnallaan, niin silti se saattaa nousta isoon merkitykseen. Onhan meillä toki vaikuttajia, joiden koko vaikuttaminen keskittyy aika vahvasti siihen itseensä. Eikä siinä mitään, en seuraa sellaisia vaikuttajia, koska se ei kiinnosta minua. Mun mielestä sukupuolitautienkaan ei pitäisi olla mikään tabu, mut en mä välttistä haluais törmätä kuvaan, jossa on lähikuvassa asiaan liittyvää materiaalia. Ei mun mielestä seksinkään tarvii olla mikään tabu, mut ei mua jotenki kiinnosta tietää. Mulla on niin vilkas mielikuvitus, että onnistun luomaan hyvin nopeasti hyvin lähtemättömän mielikuvan henkilöstä tai tämän kumppanista silmieni eteen, eikä se sieltä ihan hevillä heti poistu. 

Jotenki mä oon vaan kyllästynyt. Aina ku nään auto/alkoholi/pesuaine/huonekalu -mainoksen, joka hyödyntää seksiä, totean, että siinä ei paljoa mielikuvitusta ole ehditty käyttämään. Alaston nainen ja autojen ostaminen kun harvemmin liittyy toisiinsa loppujen lopuksi. 

Nykyään takuuvarma keino saada huomiota tai päästä julkkikseksi on seksi. Jotenkin niin yksinkertaista, niin tylsää. 

Joojoo, lihavat harrastaa sekisä, laihat harrastaa seksiä, vanhat harrastaa seksiä, nuoret, sinkut, seurustelevat, vastasynnyttäneet... kaikki harrastaa seksiä. Ei kiinnosta! Ei siitä tarvii nostaa älämölöä. Vähän ku jauhaisi siitä, että flunssaisena yskii ja ylipäätään hengittää. Eipä siinä nyt hirveästi mitään uutta ole. Ketäs meinasitte käydä äänestää ja miksi ja kelasitteko? Ja mitä mieltä ootte tästä sote-uudistuksesta? Ja onko teillä ajatuksia siitä, että kannattaako eskari tehdä kaksivuotiseksi vai ei ja miten se vaikuttaa erilaisiin ihmisryhmiin? Onko naiskiintiöille sijaa yhteiskunnassamme ja mitä muutoksia toivotte Suomen lähitulevaisuudessa? Mikä on teidän lempparikirja ja ootteko kokeilleet seinäkiipeilyä? Kertokaa mulle jotain muuta. Mua kiinnostaa paljon enemmän hauskin lautapeli ku lempi seksiasento. Mut ehkä se oon vaan minä. Joku syksy kyllästyin lihaan ja söin tosi kasvispitoisesti monta kuukautta. Tänä vuonna oon kyllästynyt näkemään ja kuulemaan seksistä kaikkialla. 

Mun ei tarvii tietää kaikista ihmisistä ihan kaikkea. 

Mitä te ootte mieltä? 

*Kaupallisessa yhteityössä Ifolor

Mä oon vuosien aikana tehnyt aika monta kuvakirjaa eri tilanteista. Lähinnä reissun parhaat kuvat säilönyt yksiin kansiin ja tilannut Ifolorilta kirjan. Nyt mun on ollut tarkoitus tehdä Danten ekasta vuodesta kirja jo iät ajat. Vähän lupasin sitä mummeille jo keväällä kun poika täytti vuoden, mutta en muka ikinä ole ehtinyt käymään kuvia läpi ja valkkaamaan kirjaan/kalenteriin kuvia. Itse asiassa, viime tammikuussa Dubaissa ollessamme tapasimme ihan sattumalta ifolorin perustajan :D Juttelimme hänen kanssaan pitkän pätkän niitä näitä kun satuimme olemaan samalla uima-altaalla loikoilemassa ja hän kysyi jotain mieheltäni kamerastamme ja siitä se sitten lähti. Muistan vielä silloin naureskelleeni, että nyt on oikeesti hyvä muistutus siitä, että hei, kirjoja tulille! Mulla on ollut suunnitteilla sellainen, että aloittaisin aina uuden projektin siellä ifolorin ohjelmassa ja aina kerran kuussa lisäilisin sinne jotain kuvia ja tekstejä, niin ei ois niin iso homma kerralla. No, eipä oo ikinä sitäkään tullut tehtyä. Vähän aikaa sitten sain ifolorilta yhteydenottoa, jossa kyseltiin kiinnostusta blogiyhteistyöhön. Olin heti innoissani ja otin itseäni niskasta kiinni ja aloin väkertämään ensin kalenteria ja sitten kirjaa. Ja oikeesti, loppujen lopuksi siihen meni ehkä joitakin tunteja. Ja sekin johtui lähinnä siitä, että mun läppärin kirjastot on niin sekaisin, että tiettyjen kuvien metsästys vei aika paljon aikaa. 

Tilasin ensin ifolorista isovanhemmille ja meille ensi vuodelle Danten kuvakalenterit, joihin laitoin kuukauteen sopivia kuvia 12 kpl. Kalenterit tilattuani aloitin samantien uuden tilauksen ja viimeistelin kertaistumalla kuvakirjan, josta tuli niiiiin kaunis! Mä otin jotain niitä kalliimpia vaihtoehtoja paperin ja materiaalin osalta ja mun kirja on yli 60-sivuinen, ja sen hinnaksi tuli about 60 €. Tilasin niitä samantien viisi kappaletta lahjoiksi ja olin tosi yllättynyt, kun kalenterit tuli neljässä arkipäivässä ja kirjat kuudessa. Ja se laatu! Herrajumala, muistanhan mä, että jo ennenkin kuvakirjat oli laadukkaita, mut en mä muistanut, että toi jälki ihan niin hyvää on. 

Asiakaspalvelusta pakko sanoa positiivista palautetta! Mä nimittäin tilasin nää kirjat ihan normaalisti yksityishenkilönä ilman mitään lahjakorttia tai PR-juttuja ja uskon vahvasti, että kohtelussani ei ollut mitään blogilisää, mitä ehkä ajoittain bloggaajat saa. Meille tulleista viidestä kirjasta nimittäin yhdessä oli pikkiriikkinen virhe. Nähtävästi liimaa tai jotakin on tipahtanut yhdelle sivulle nuppineulanpään kokoisen pisaran verran ja kaki sivua siitä kohti liimautui yhteen. Tämä aiheutti sen, että toisesta sivusta kuvaan tuli pieni kauneusvirhe, joka sattui osumaan juuri kasvoihin siinä kuvassa. Lähetin kirjasta kuvan ja reklamaation sähköpostitse asiakaspalveluun klo 19.45 ja sain vastauksena 19.55 pahoittelun ja mulle luvattiin uusi kirja, ja että voin maksaa kirjoista tulleen laskun vasta sen jälkeen kun viimeisin kirjakin olisi tullut perille. Nopea ja hyvä asiakaspalvelu lämmittää aina mieltä, koska se ei suinkaan ole itsestäänselvää nykypäivänä. Tuossa pienessä tahrassa on kyseessä selkeästi jokin pieni valmistusvirhe käynyt, sillä muutoin kirjat ovat aivan uskomattoman laadukkaita, hyvin tehtyjä ja todella arvokkaan näköisiä. 

Kalenterit ovat myös superihania! Ne ei ollut kuin parikymppiä/kalenteri, mikä on melko lailla se, mitä joutuu maksamaan mistä tahansa geneerisestä seinäkalenterista kirjakaupassa. Mä käytän toki mun puhelimen ja läppärin kalenteria, mut oon mä myös aika addiktoitunut mun paperikalenteriin ja tykkään edelleen seinäkalentereista. Sillä tapaa vanha sielu varmaan meikäläinen :D Mut vaikka itelle seinäkalenteri oliskin vieras, niin ainakin meidän vanhemmat kaikki edelleen käyttää sellaista ja porukat on ollu ihan onnessaan, kun heillä on ensi vuodeksi "maailman hienoin kalenteri". Meille tilasin tuollaisen kalenterin, missä on isolla kuva ja pienellä päivät, mutta isovanhemmat saivat sellaiset, missä yksi a3 on kuva ja toinen on sellainen kalenteriristikko nimipäivineen ja niin, että niihin mahtuu kirjoittamaan. 

Me ollaan jo annettu isälleni isänpäivälahjaksi tällainen ja yksi jätetty itsellemme. Toinen matkaa vielä toiselle ukille Viroon lahjaksi ja kaksi muuta menee aikaisiksi joululahjoiksi. Mun saama palaute on ollut ainakin sellainen, että parempaa joululahjaa ei isovanhempi oikein voi toivoa. Mä päädyin tekemään sellaisen kuvakirjan, missä on vain kahdella sivulla kaksi kuvaa samalla sivulla, muutoin kaikki kuvat on joko kuva per sivu tai vaakakuva viemässä aukeaman. Mietin, mitenköhän aukeamakuvat toimivat, mut ne toimii mielettömän hyvin! Kirjat on tehty niin laadukkaasti, että se taitoskohta on hyvin huomaamaton, eikä yhtään dominoi kuvaa. Mä ite tykkään katella just tollasia isoja kuvia, niin mä tykkäsin tästä, vaikka ifolorilla olisi ollut tosi tosi monta layoutia, joista valita. 

Vitsi miten hyvä mieli on tullut vanhempiemme reaktiosta näihin lahjoihin ja miten kivaa näitä sitten olikaan tehdä! Oon jo nyt ihan innoissani suunnittelemassa meidän Australian-matkan kirjaa, että sellainen on sitten pakko tehdä. Pitää pitää siellä vähän matkapäiväkirjaa ja tehdä sellainen kunnon muistokirja reissusta.

Nyt muuten jos tilaa kaksi samaa kuvatuotetta ifolorilta, saa -25% alennuksen tuotteista. Mun mielestä noi tuotteet on muutenkin tosi järkevän hintaisia. Mun tilaamat kuvakirjat oli Premium-kuvakirjoja, pehmeät tai kierrekirjat saa paljon edullisemmin ja näissäkin vaikuttaa se, onko kirjassa kuinka paljon sivuja. Ja ei jumaliste, bongasin just, että tuolta saa myös kuvasta tehtyjä palapelejä! Heti kun Dante vähän kasvaa, niin voi tilata omasta kuvasta palapelejä, vaikka Benjistä tai lempilelusta! Ja nyt vois tilata isomummeille jonkun kivan Dante-palapelin aivopähkinäks. Ja miettikää miten hauska idea on vaikka toteuttaa hääkutsu palapelinä, jonka vieraiden pitää koota?! Okei, myönnän, oon ihan koukussa, kun tuolla on ihan loputtomasti kivoja mahdollisuuksia :D 

Joko te ootte käyttäneet ifoloria? Ootteko jääneet koukkuun? Mulla on nyt vakaa suunnitelma teettää Danten joka vuodesta jonkun kuvakirjan aina siihen päivään asti, että se on mahdollista. Teini-Dante ei ehkä fiilaa, jos mutsi keräilee sen Instagram-otoksia yhtiin kansiin, mut ehkä mulla on tässä muutama hyvä vuosi ennen ku saan kiellon. Ja miettikää miten ihana muisto hänelle itselleenkin, kun hänellä on sitten jokaisesta vuodesta kunnon kuvakirjat! 

Psst! Jos on joululahjaideoista pulaa, niin kannattaa ottaa tästä nyt koppi. Ifolorilla lukee, että toimitusaika on n. 6-10 arkipäivää riippuen tuotteesta ja tuotteen valmistusajasta, joten se kannattaa varata, vaikka meidän tilaus tulikin nopeammin kuin mitä luvattiin.