Ekan rokotuksen jälkimaininkeja

Viime tiistaina muru sai ensimmäisen rokotusannoksensa. Rotavirusrokotetta suun kautta annosteltuna. Pieni itki ennen rokotteen antamista nälkäänsä. Hoitaja tuikkasi pienen annoksen rokotetta vauvan suuhun. Itku jatkui. Hoitaja tuikkasi toisen. Itku taukosi ja vauva maisteli hitaasti hämmentynyt ilme kasvoillaan. Antoi hoitajan tuikata loput annoksesta eikä itku enää alkanut uudestaan.

Nyt näitä rokotteen vaikutuksia sitten vielä tuskaillaan. Olihan niitä mahavaivoja ollut vähän ennestäänkin, mutta rokote vei mahan kyllä aika ylikierroksille. Ähinää ja puhinaa ja naama kurtussa vääntämistä (jalat tiukasti mahan päälle vietynä) on ollut varmaan kaksin verroin enemmän kuin normaalisti, mutta kovin montaa kertaa muru ei ole mahakipuja itkenyt vieläkään. Mun pitäisi ehdottomasti opetella sitä vauvahierontaa, vaikka en ole varma auttaako se rokotteen aiheuttamiin kipuihin.

Aamuyöstä syöttäessäni ja äheltävää vauvaa uneen taputellessani googlailin tietysti fiksuna naisena itseni kaikille foorumeille. Löytyipä Perhe koossa -blogin postauskin aiheesta. Tajusin, että olen viimein tämän suuren vaikean äärellä.

Olen aina ollut hyvin rokotusmyönteinen, ja olen edelleenkin. Mielestäni nykyisessä rokotusohjelmassa ei ole juuri mitään epäluotettavaa, mikä selittäisi nykyisen trendin olla rokottamatta lastaan. Mutta nyt ymmärrän myös kuinka vaikealta tuntuu katsella oman pienokaisen tuskaista naamaa ja mahdollisesti päätyä viikkotolkulla hyssyttelemään unettomina öinä kipuista jälkikasvuaan. Puhumattakaan siitä, jos sattuu kuulumaan johonkin onnettomaan prosenttiin, joka saa vielä pahempia oireita rokotuksesta. Haluanko olla syypää lapseni kipuun? En tietenkään. Haluanko ikään kuin turhaan aiheuttaa hänelle vaivoja, mikäli vaihtoehtoisesti parhaalla tuurilla rokotus olisikin täysin turha, jos esimerkiksi juuri rotavirus ei iske perheeseen sen viiden vuoden aikana, mille ajalle rokotus antaa suojan? En tietenkään halua ehdoin tahdoin altistaa lasta turhille kärsimyksille. Monet päätyvät tämän tuskailun edessä kyseenalaistamaan koko rokotusohjelman hyödyn sekä päättelemään, että haittoja on aliarvioitu. Nettiä kolutessa ikävät kertomukset korostuvat, ja ne, joille rokotteet eivät aiheuta minkäänlaisia oireita, eivät koe tarpeelliseksi edes keskustella asiasta. Mistä keskustella, kun kaikki on normaalisti?

Rokottamisen hyödyt:

• suurempi todennäköisyys välttää pahat taudit, jotka pahimmassa tapauksessa joko aiheuttavat tuskaa, kehitysvammoja, vievät sairaalaan tai jopa hengen
• tiettyjen tartuntatautien katoaminen laumavastustuskyvyn myötä (sori, en tiedä onko laumavastustuskyky oikea suomennos). Ainakin polio oli käytännössä katsoen kadonnut Suomesta monta vuosikymmentä. Nyt on ilmeisesti jokunen tapaus taas tullut ilmi.

Rokottamisen haitat:

• Rokotteiden sivuoireet voivat olla rasittavia ja joskus jopa yhtä pahoja kuin itse tauti, jota vastaan se otetaan. Rotaviruksen kohdalla onkin vanhempien hauska miettiä, mitä tekevät, jos jo ensimmäinen annos aiheuttaa vauvalla päiväkausien tuskat. Rokoteannoksia kun saa antaa rokotteesta riippuen kuukauden välein kolmekin. Joillekin perheille saattaisi siis olla todellisuutta taistella kipuja ja ripulia vastaan viikon tai parin verran, ja uusia ruljanssi vain parin viikon tauon päästä.
• Spekulaatioita rokotteiden yhteydestä esimerkiksi autismiin tai muihin erityisyyksiin on netti pullollaan, mutta ymmärtääkseni mitään kattavia ja luotettavia tutkimuksia ei ole olemassa väitteitä todistamaan.

Rokottamattomuuden hyödyt:

• Vauva ei joudu kärsimään mahdollisista rokotteiden sivuoireista, ja nykymaailmassa melko suurella todennäköisyydellä myös välttää tietyt harvinaisemmiksi käyneet tartuntataudit.
• onko muita hyötyjä?

Rokottamattomuuden haitat:

• Vauva jää vailla suojaa rokotettavia tauteja vastaan.
• Laumavastustuskyvyn heikkeneminen –> kun populaatiossa useampi jättää lapsensa rokottamatta, pääsevät tartuntataudit jälleen riehumaan. Vaikka oma rokottamaton lapsi olisi perusvahva ja sairastaisi taudista lievimmän muodon (tai tautia ei välttämättä havaitsisi lainkaan), saattaa lapsi tartuttaa esimerkiksi niitä lapsia, joita ei allergian tai muun vuoksi ole voitu kyseistä tautia vastaan rokottaa.

Rokotukset eivät siis näytä olevan vain ja ainoastaan henkilökohtainen valinta ja perheen sisäinen juttu. Jollain tasolla, osana tätä yhteiskuntaa, sitä onkin epäsuorasti vastuussa toimintansa vaikutuksista myös muiden perheiden sisäisistä tapahtumista.. Tämä on jotenkin hullu skenaario, mutta siltä se vähän mun silmiini vaikuttaa. Siis että oma toiminta vaikuttaa muihin myös tällaisissa asioissa, eikä toiminnan vaikutuksen tuloksia varmaan edes koskaan saa tietää. Kai se on jotain yhteiskuntavastuuta henkilökohtaisella tasolla? Ei sillä, mun mielestä silti on aivan välttämätöntä, että koko rokotusohjelma on täysin vapaaehtoista ja vapaavalintaista. Kunhan vanhemmat oman pikku murusensa puolesta valintoja tehdessään muistaisivat uhrata ajatuksen myös tätä kokonaiskuvaa kohtaan. Punnittavaa riittää, ja itse olen vasta tämän tien alussa.