Museokadulta muistoihin

Universumin sinusrytmiin

Minulla on jännä ystävä. Hän ei vietä aikaa kanssani kahviloissa, ei istu kanssani hidasta sunnuntai-iltaa sohvanmutkassa vilttiin kääriytyneenä, eikä liiemmin ole fyysisesti edes olemassa. Jotkut vänkyilijät väittäisivät, ettei 30-vuotiaalla perusjärkevällä naisella voi olla mielikuvituskaveria, mutta minullapa on. Olen nimennyt hänet Universumiksi. Hän ei ole koko kosmosta syleilevä tähtitomutyttö niin kuin minä, vaan hän on minulle […]

Olla omassa elämässäni

Olla omassa elämässäni

Näppäränä tyttönä eksyin tänään Jätkäsaareen. Ilma oli paljon kylmempi, kuin mihin osasin varautua (mereltä tuulee aina!) ja maisema keskeneräisempi kuin olin osannut ymmärtää. Toissapäivänä eksyin Sörnäisissä, ja päivittäin eksyn Kampin kauppakeskuksessa. Ongelmana ei liene osaamattomuus kulkea ja ottaa selvää, vaan yksinkertaisesti keskisttymiskyvyn varastava syvä hämmennyksen tunne. Vajaan kuukauden olen elänyt täydellisen epäuskon ja hämmennyksen vakuuttava […]

Museokadulta muistoihin

Takkutukka takana, elämä edessä

Levottoman yön jäljiltä katsoin itseäni peilistä wc:n kelmeän valon kajossa: takkuinen tukka, suhruinen sotku silmien alla. Yön itkuista vielä turvonneet silmäluomet kertoivat tahtomattani kaikille, miten en viime yönäkään nukkunut, miten en latautunut uuteen päivään uinuen pois eilisen kiireet. Katsoin peilistä kurkkaavaa ilmestystä ihaillen, sillä tänään moni asia antaisi raikuvat aplodit juurikin noille synkkyydestä sävyt itseensä […]