Uudet ystäväni Irene ja Angie.

Uskomatonta, tämä on vasta ensimmäinen kenkäpostaukseni. Mutta ei se mitään, jostain on aloitettava.

Olen ainakin yhdessä asiassa aivan tyypillinen nainen. Eli kenkäfriikki. Minulle ei kelpaa mitkä tahansa kengät, vaan keräilen vähän erikoisempia tapauksia. Tällä hetkellä muoti on sellaista, ehkä onnekseni, etten ole pitkään aikaan löytänyt kenkiä, jotka miellyttäisivät makuani. Välillä on sellaiset trendit olleet valloillaan, että olen ostanut useat kengät lyhyellä aikavälillä, mutta tänä syksynä mikään ei ole herättänyt tunteita. Olin todella yllättynyt ja iloinen, kun kenkämerkki dkode tuli vastaan. Sanoin ihan ääneen, että onpa ihanaa, että edes joku vielä tekee minun tyylisiäni kenkiä. Tästä löydöstä huumaantuneena hankin itselleni joululahjaksi dkoden Irene-nilkkurit. Olen etsinyt talvea varten kivoja perusnilkkureita ja tässähän ne ovat!

Pyöreä kärki, brogue-koristelu ja maltillinen korko, siinäpä kaikki mitä tämä tyttö voi kaivata. Mutta eipä tässä vielä kaikki. Kävin vihdoin eilen Boutique Fredassa noutamassa Piparikorkkarikilpailun voittopalkintoni. Minulla ei ollut mitään odotuksia, ajattelin, että ehkä se on joku pieni juttu vain. Mutta sielläpä odotti Myllyn parhaan lahjoittama leivonta setti, Mrs Murphyn kalenteri ensi vuodelle sekä 100 euron lahjakortti! Olin niin sanaton, etten voinut muuta kuin kiljua onnesta.  Tiesin täsmälleen mihin lahjakortin halusin käyttää, välittömästi. Olen koko syksyn unelmoinut näistä Lola Ramonen Angie-nilkkureista.

Se ei kuvasta näy, mutta kengän ulkopuolikas on mustaa ja sisäpuolikas luonnonvalkoista nahkaa. Rusettia voi siirtää tai vaikka ottaa kokonaan pois. 3 cm korkea platform tekee kengistä todella mukavat jalassa, korko ei siis ole niin korkea kuin miltä näyttää.

Niinpä sain viikon sisään kahdet upeat nilkkurit! Eihän materia onnelliseksi tee, mutta enpä ole pitkään aikaan ollut näin iloinen! Joten kyllä se materia joskus toimii. Joskus, harvoin, minulla käy todella hyvä tuuri. Juuri jotain tällaista olenkin kaivannut tähän erityisen synkkään ja raskaaseen syksyyn. Kyllä kannatti osallistua Piparikorkkarikilpailuun, vaikka sitä aluksi emminkin. Tässä vielä kuva uusista Angiestäni ensimmäistä kertaa ulkona, lumisateessapa tietenkin.